Tutkijat varoittavat: Olemme pahasti aliarvioineet merenpinnan nousun

Merenpinta nousee eniten alueilla, jotka sijaitsevat kauimpana sulavista jääalueista.

ilmastonmuutos
Teksti
Lauri Seppälä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tutkijat ovat tähän asti uskoneet tietävänsä, kuinka paljon merenpinta on maailmanlaajuisesti noussut 1900-luvun aikana. Tiedot ovat kuitenkin olleet selvästi alakanttiin, ilmenee Nasan johtamasta tutkimuksesta.

Merenpinnan nousua koskeva virhearvio on ollut alueesta riippuen 5–28 prosenttia. Grönlannin jäätiköiden sulamisesta aiheutuva merenpinnan nousu on aliarvioitu 28 prosentilla, kertoi Inside Climate News lokakuussa 2016.

Tutkijat sovelsivat vanhoja merenpinnan mittauksia uusiin ilmastomalleihin ja saivat selville, että merenpinnan nousua koskevat arviot perustuivat tiettyihin alueisiin. Ne eivät kuitenkaan kerro maapallon laajuudella tapahtuneesta noususta.

”Kyse ei ole siitä, että mittausvälineet tai tietoaineisto olisivat olleet virheellisiä, vaan siitä, että eri syiden takia merenpinta ei nouse joka puolella samalla nopeudella samaan aikaan”, kertoo tutkija Philip Thompson.

Vasta nyt näemme tutkijoiden mukaan todellisen kokonaiskuvan.

Uusien mallien perusteella on erittäin epätodennäköistä, että maapallon keskimääräinen merenpinnan nousu olisi ollut 1900-luvulla alle 14 senttimetriä, tutkijat raportoivat. Todennäköisin nousu on heidän mukaansa lähempänä 17 senttimetriä.

 

Suurin osa alkuperäisistä mittauslukemista oli peräisin 15 mittarista, jotka sijaitsivat eri puolilla Pohjois-Amerikkaa ja Eurooppaa. Näillä alueilla merenpinnan nousu on ollut hitaampaa verrattuna maailmanlaajuiseen keskiarvoon.

Yksi avaintekijöistä Nasan tutkimuksessa oli niin kutsuttu ”jäätiköiden sulamisen sormenjälki”.

Kyseessä on maailmanlaajuinen laskentamalli, joka huomioi maapallon pyörimisliikkeen ja painovoiman aiheuttaman paikallisen paineen. Se syntyy, kun suuri määrä jäätä sulaa valtamereen.

Esimerkiksi kylpyammetta täytettäessä vedenpinta nousee tasaisesti koko ammeen laajuudella, mutta sama ilmiö ei päde maailman valtamerillä. Syinä ovat maapallon pyörimisliike ja painovoima.

Tutkijoiden mukaan yksi kiehtovimmista havainnoista oli arkijärjen vastainen: merenpinta on taipuvainen nousemaan eniten alueilla, jotka sijaitsevat kauimpana sulavista jääalueista.

Kun jäämassa pienenee, se vähentää jäätiköiden painovoiman vaikutusta. Tämän seurauksena lähellä oleva merivesi siirtyy pois. Niinpä merenpinnan nousu on nopeampaa Tyynenmeren ja päiväntasaajan alueilla, jotka sijaitsevat kaukana jäätiköistä.

 

Kun ilmasto lämpenee kaksi celsiusastetta, nousee merenpinta silloin ennusteiden mukaan keskimäärin 20 senttimetriä.

Sen sijaan 90 prosentilla rannikkoalueista meren pinnan nousu voi olla tätä suurempaa, selvisi PNAS-lehdessä marraskuussa 2016 julkaistusta tutkimuksesta, johon osallistui tutkijoita myös Suomesta.

Vuoteen 2040 merenpinnan nousu voi olla 40 senttimetriä Pohjois-Amerikassa, Atlantin rannikolla ja Norjassa.

Mikäli ilmastonmuutos aiheuttaa viiden celsiusasteen lämpötilan nousun, merenpinnan nousu voi ylittää 1,8 metriä vuoteen 2100 mennessä useilla tutkimuksen rannikkokaupungeista.

”Etenkin monien kehittyvien maiden suurkaupungeissa rakennetaan infrastruktuuria alaville rantamaille. Tämän seurauksena merenpinnan kiihtyvästä noususta koituvat aineelliset vahingot voivat suurentua tuntuvasti”, kertoo Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkimusprofessori John Moore.

Nopeimmin merenpinta nousee alueilla, joissa samalla maa vajoaa. Tällaisiin alueisiin kuuluu esimerkiksi Indonesian pääkaupunki Jakarta, jossa on kymmenen miljoonaa asukasta.

Suomessa keskilämpötila nousee lähes tuplasti nopeammin kuin koko maapallolla.

Ilmatieteen laitos on päivittänyt arviot Suomen ilmaston muuttumisesta kuluvan vuosisadan aikana. Uusien laskelmien mukaan Suomen vuotuinen keskilämpötila nousee lähes kaksi kertaa niin nopeasti kuin koko maapallon keskilämpötila.

Lämpeneminen on voimakkainta talvella. Mikäli kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat hallitsemattomasti, lämpötilat voivat nousta 1900-luvun lopun lukemista talvella 4–10 celsiusastetta ja kesällä 2–7 celsiusastetta.

Näin ollen Keski-Suomen ilmasto saattaa vuosisadan lopussa muistuttaa nykyisen Unkarin ilmastoa.

Korkeimpien ennusteiden toteutuessa merenpinta nousee kaikkialla Suomen rannikolla vuoteen 2100 mennessä, Suomenlahdella jopa yli 90 senttimetriä.