Tutkijat testaavat: Hiukkasista taivaalle peili – Ilmastonmuokkaus avuksi, jos muita keinoja ei ole

Päästövähennyksiä ilmaston keinotekoinen käpälöinti ei korvaa, sanovat asiantuntijat.

ilmakehä
Teksti
Anssi Koskinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Harvardin yliopistossa suunnitellaan mittavaa ilmastonmuokkauskoetta. Siinä korkealle ilmakehän stratosfääriin kuljetetaan hiukkasia, joiden avulla auringon säteilyä pyritään heijastamaan takaisin avaruuteen.

Kokeessa verrataan eri yhdisteitä siinä, miten tehokkaasti ne heijastavat auringonvaloa ja miten ne käyttäytyvät yläilmakehässä. Näillä näkymin koe aloitetaan vuonna 2018.

Taustalla on tieto siitä, että stratosfäärin hiukkaset vaikuttavat ilmaston lämpötilaan. Esimerkiksi vuonna 1991 Pinatubon tulivuorenpurkaus vapautti yläilmakehään runsaasti hiukkasia. Seurauksena maailman keskilämpötila laski 0.5 astetta muutamassa kuukaudessa.

Nyt pohditaan, voitaisiinko sama ilmiö saada aikaan keinotekoisesti ja hyödyntää sitä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Samalla kartoitetaan toimintaan liittyviä riskejä.

 

Kiinnostus erilaisia ilmastonmuokkaustekniikoita kohtaan on lisääntynyt, kun samaan aikaan poliittiset toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat ottaneet takapakkia.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on epäillyt koko ilmastonmuutoksen olevan kiinalaisten juoni amerikkalaisten talouden heikentämiseksi. Venäjän presidentti Vladimir Putin puolestaan sanoi hiljattain, ettei ilmastonmuutos hänestä ole ihmisten aiheuttama.

USA on ratifioinut Pariisin ilmastosopimuksen Barack Obaman presidenttikaudella, mutta Venäjä ei ole lopullisesti vahvistanut sopimusta.

Moni pohtiikin nyt, voisiko ilmastonmuokkaus tarjota päättäjille keinon jatkaa kuten tähänkin saakka? Tarvitseeko päästöjä vähentää, jos mahdollisen ongelman voi kuitenkin korjata tieteellä ja insinööritaidoilla?  

”Ilmastonmuokkaus ei ole vaihtoehto päästövähennyksille.”

Kyllä tarvitsee, sanoo Suomen ympäristökeskuksen ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja Mikael Hildén.

”Ilmastonmuokkaus ei ratkaise varsinaista ongelmaa. Sillä voidaan vaikuttaa maapallolle tulevan säteilyn määrään ja rajoittaa lämpenemistä, mutta esimerkiksi merien happamoitumista se ei estä.”

Myös Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen on samoilla linjoilla.

”Ilmastonmuokkaus ei ole vaihtoehto päästövähennyksille. Pilvien heijastavuuden lisääminen ei puutu ilmastonmuutoksen varsinaisiin syihin.”

Korhosen mielestä ilmastonmuokkaukseen pitäisi turvatua vain aivan pakosta.

”Näitä menetelmiä voidaan ajatella käytettävän tilanteessa, jossa ilmastonmuutos etenee niin voimakkaasti, että se aiheuttaa suurta inhimillistä kärsimystä. Silloinkin mielestäni niiden rooli voi olla vain väliaikainen. Niillä voidaan ostaa aikaa joka tapauksessa välttämättömille päästöleikkauksille.”

Seurauksena voisi olla ongelmia ruoantuotannossa.  

Ilmaston muokkaaminen ei myöskään ole riskitöntä, Korhonen muistuttaa. 

”Meillä olisi muuttunut ilmasto ja vähemmän auringonvaloa, eikä mitään kokemusta siitä, mihin se johtaa.”

Teoriassa ilmastonmuokkauksen vaikutuksia voidaan arvioida globaaleilla ilmastomalleilla, mutta erityisesti alueellisten vaikutusten arvioimiseen mallit ovat epäluotettavia.

Suurten tulivuorenpurkausten perusteella tiedetään, että hiukkasten lisääminen ilmakehään vähentää todennäköisesti sateita tropiikissa. Jos ilmastonmuokkaamisen sivuvaikutuksena aiheutuisi samaa, seurauksena voisi olla ongelmia ruoantuotannossa.  

Toistaiseksi käytännön kokeita on tehty todella vähän. Myös tästä syystä Harvardin suunniteltu koe on erittäin tärkeä.

 

Trumpin ja Putinin vastahankaisuudesta huolimatta Korhonen ei ole menettänyt toivoaan. Hän uskoo, että ilmastonmuutos voidaan yhä saada kuriin poliittisilla päätöksillä.

Globaalit päästöt eivät ole kasvaneet kolmeen viime vuoteen, vaikka talous on kasvanut. Suurin tekijä on Kiinan päästöjen tasaantuminen.

Haaste on silti valtava.

”Päästöjen tasaantuminen ei riitä, vaan päästöt pitää saada seuraavien vuosikymmenien aikana hyvin lähelle nollaa. Pariisin kokousta ennen annetut päästölupaukset eivät riitä pitämään maapallon lämpenemistä alle kahden asteen. Tarvitaan tiukempia sitoumuksia.”

Myöskään Hildén ei usko, että poliittiset keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi olisivat kokonaan epäonnistumassa.

”Nämä kulkevat sykleissä. Trumpin valtaan tulo ei ole helpottanut asiaa, mutta hänenkin kautensa on rajallinen. Kehitys kohti päästöjen pienentämistä ei pysähdy, mutta voi olla, että vuosia menee hukkaan.”