Tulevaisuuden leikkauspotilas on ”läpinäkyvä”

Jukka Ukkola
Tiede 7.3.2009 14:33

Kudoksiin lähetetään älypillereitä ja kameroilla varustettuja instrumentteja.

Norjalaisessa St. Olavin sairaalassa Trondheimissa kehitellään paikantimia, jotka tulevaisuudessa auttavat kirurgeja esimerkiksi vatsaonteloleikkauksissa näyttämällä leikkauskohteen sisältä päin.

Norjalais-hollantilaisen Sintef-hankkeen menetelmä perustuu siihen, että röntgensäteet ja ydinmagneettiset resonanssikuvat muutetaan kolmiulotteisiksi kartoiksi.

Niiden avulla kirurgi näkee operointialueen, vaikka hän tekee tähystysleikkausta vain pienestä aukileesta.

Tekniikka antaa mahdollisuuden käyttää normaalia pienempää leikkaushaavaa sellaisissakin operaatioissa, jotka muuten vaatisivat laajoja avoleikkauksia. Tästä on etua sekä potilaalle että yhteiskunnalle, koska avoleikkauksiin verrattuna tähystysleikkaus on potilaalle kevyempi ja vaatii vähemmän toipumisaikaa sairaalassa.

Kartat osoittavat kirurgille täsmälleen, missä esimerkiksi syöpäkasvain sijaitsee ja miten leikkausinstrumentin kärki etenee.

Apua ahtaisiin paikkoihin

Tutkijat sanovat eurooppalaiselle tiedeuutistoimistolle Alpha Galileolle, että menetelmä on kehitetty samaan tarkoitukseen kuin laivojen tai lentokoneiden navigointijärjestelmät: parantamaan turvallisuutta. Kirurgi saa tietoa, jonka avulla hän voi välttää verisuonia ja muita elimiä usein ahtaissa leikkauskohteissa.

”Kun terveet elimet ja verisuonet ovat paremmin näkyvissä, kirurgi voi tehdä tähystysleikkauksen hyvin turvallisesti”, tutkimuksen vetäjä Thomas Langø selostaa.

”Kartan avulla tähystysleikkausta voidaan myös käyttää entistä useammin kasvainten poistamiseen paikoista, joihin muuten olisi vaikea päästä ilman avoleikkausta, esimerkiksi munuaisista tai haimasta.”

Tutkijat Trondheimissa ja Utrechtissa seuraavat, minkälaisia tuloksia saadaan Sintef-ohjelmistosta, joka on hankittu hollantilaiseen sairaalaan.

Nieltävä älypilleri

Sintefin lääkärit ja tietotekniikan ammattilaiset työskentelevät eri puolilla Eurooppaa yhteistyökumppaneidensa kanssa myös kehittääkseen kapselin, joka pystyy omin neuvoin etenemään ruoansulatuselimistössä ja samalla kuvaamaan, mitä matkansa varrella näkee.

älypilleri
Norjassa kehiteltävä älypilleri kulkee ruoansultuskanavassa ja voi ottaa sieltä näytteitä.

Tällaisia nieltäviä älypillereitä on jo olemassa. Esimerkiksi Philipsin tutkimusosastolla on kehitetty eräänlainen pienoissukellusvene, IPill, jossa 11×26 millimetrin kokoiseen kapseliin on onnistuttu sijoittamaan mikroprosessori, paristo, happamuudenilmaisin, nestepumppu ja langaton lähetin, jolla pidetään yhteyttä.

Älypilleri nielaistaan veden tai ruoan mukana, se kulkeutuu suolistoon ja mittaa sijaintinsa ympäristön happamuuden perusteella. Kun mittari näyttää, että perillä ollaan, kapseli pumppaa lääkeannoksensa täsmälleen oikeaan paikkaan.

Tämä ei vielä riitä kunnianhimoisille lääketieteilijöille.

St. Olavin sairaalassa kehitellään pillereitä, joiden anturit käyttävät hyväkseen ultraääniä, spektroskopiaa ja mahdollisesti biosensoreita.

Jos ja kun ne saadaan kauko-ohjattaviksi, ne saadaan pysähtymään haluttuun paikkaan, ottamaan kudosnäytteitä ja jopa palaamaan takaisin.

Tällaisilla pillereillä toivotaan voitavan havaita esimerkiksi paksu- ja peräsuolisyöpiä entistä varhaisemmassa vaiheessa.

Suurimpana ongelmana on saada mahtumaan kaikki tarvittava niin pieneen tilaan, että pilleri voidaan vielä niellä, Vector-projektia johtava professori Thomas Langø sanoo.

Hänen ennusteensa mukaan kauko-ohjattava älypilleri saadaan valmiiksi noin neljässä vuodessa.