Tietokoneguru Stephen Emmott: Edessä on tieteellisen ajattelun mullistus

Jyrki Jantunen
Tiede 28.5.2008 10:34

Brittiläinen tietokoneguru Stephen Emmott näkee lähitulevaisuudessa tieteen vallankumouksen. Siihen pitää valmistautua heti.escience

Teksti
Jukka Ukkola

Tieteellinen vallankumous on ovella, sanoo professori Stephen Emmott mutta varoittaa saman tien, että ei hän mikään ennustaja ole. Ei tarvitse ollakaan, Emmott kuuluu maailman johtaviin tulevaisuuden tietäjiin ja puhuu tutkitun tiedon perusteella.

Hän on harvinaisen laaja-alainen tiedemies: Microsoftin tieteellisten ohjelmien johtaja, Oxfordin yliopiston tietokonebiologian professori, University College Londonin tietokonetieteen professori, Britannian hallituksen tieteellinen neuvonantaja ja niin edelleen – tuossa on vasta pieni alku hänen curriculumistaan.

Emmott on koonnut kolmenkymmenen tiedemiehen keskusteluista raportin Tiede 2020, joka on herättänyt laajaa keskustelua eri puolilla maailmaa. Hän kävi Suomessa puhumassa alastaan opetusministeriön tiedepoliittisessa seminaarissa ja Taideteollisen korkeakoulun MoA08-seminaarisarjassa.

Tiede
tietokoneistuu

Emmott nimittää tiedevallankumousta eScienceksi, tietokoneellistetuksi tieteeksi. Se ei tarkoita tieteen ja tietokoneiden vuorovaikutusta nykyisessä mielessä, siis siten, että tietotekniikka on tieteen apulainen, vaan tietotekniikan ja tieteen yhdistymistä samaksi kokonaisuudeksi, jolloin koko tieteen luonne muuttuu.

Erityisen merkittävä muutos on biologian, biotekniikan, lääketieteen ja kemian monimutkaisten systeemien, kuten solujen rakenteen ja molekyylien käyttäytymisen, selvittelyssä.

Yhdistymistä voi verrata vaikkapa matematiikan tulemiseen fysiikan osaksi, Emmott selventää. Hän vertaa tieteen lähitulevaisuutta myös kaukoputken keksimiseen 1610 ja Isaac Newtonin Principia mathematica -teokseen, joka loi luonnonfilosofian matemaattiset perusteet.

”Nyt edessä on samanlainen tieteellisen ajattelun mullistus, jonka vaikutukset saattavat tuntua pari seuraavaa vuosisataa.”

eSciencen kehittyminen tuo uusia matemaattisia ja teknisiä menetelmiä sekä poikkitieteellisyyttä. Niistä puolestaan seuraa ihmiskunnan ja ympäristömme elämää parantavia läpimurtoja, kuten uusia lääkkeitä ja luonnonilmiöiden ymmärtämystä.

Pelkät faktat
eivät riitä

Miksi sitten tarvitaan tieteellistä vallankumousta? Siksi, että ihmiskunnalla on kyllä jo tietoa yllin kyllin, mutta se on epäjärjestyksessä eikä sitä osata käyttää. Esimerkiksi ihmisen genomi on selvitetty, mutta sen käyttäminen hyödyksi etenee hitaasti.

Tiedämme yhtä ja toista myös hiilidioksidista ja ilmastonmuutoksesta, mutta tietomme ovat puutteellisia esimerkiksi mikroyhteisöistä. Ne muodostavat yli puolet maapallon biomassasta – yhdessä grammassa maata on 10 000 000 000 mikrobia.

Emme tiedä, miten toimimme, kun maapallolla on yhdeksän miljardia ihmistä ruokittavana ja tuottamassa jätteitä. Emme myöskään osaa hallita suuria maailmansairauksia, kuten syöpää, Alzheimerin tautia, diabetesta, aidsia, hepatiittia tai pandemioita, professori luettelee. ”Meillä on inputteja, muttei outputteja. Faktat eivät vielä ole tiedettä”, hän tiivistää.

Emmott peräänkuuluttaa kvantitatiivisia ennustavia malleja, eli menetelmiä, joiden perusteella pystytään etukäteen ilmaisemaan, mitä tapahtuu, jos tehdään noin tai näin.

Vaikka Emmottin ja koko 2020-ryhmän tähtäin on yli kymmenen vuoden päässä, hän suuntaa sanomansa tämän päivän päättäjille: nyt tarvitaan nopeita päätöksiä pohjan luomiseksi tulevalle vallankumoukselle.

”Tieteen vallankumous vaatii radikaalia ajattelua päättäjiltä ja liike-elämältä, koko tiedepolitiikalta. Koululaisilla on hyvä peruspohja ja tiedonlukutaito, mutta meidän vanhempien on mietittävä, miten se jalostetaan koulutuksella tulevaisuuden tarpeisiin. Meidän sukupolvemme luo perustan tieteelliselle vallankumoukselle, seuraava sukupolvi toteuttaa sitä.”

Emmott on optimisti: ”Nyt on jo kiire, mutta uskon, että uuteen ajatteluun pystyviä tiedemiehiä löytyy tulevaisuudessa. Heitä tulee myös myös kehittyneimmän maailman ulkopuolelta, esimerkiksi Kiinasta ja Intiasta.”

SK 22/2008 (ilm. 30.5.2008)

Lisää aiheesta
Tietotekniikka on yhä tärkeämpää eri tieteenaloilla (Opetusministeriön verkkolehti Etusivu 22.5.2008)
A World of Breakthroughs (Microsoft Research)

Kuva
Tuuli Sotamaa