Tieteen titaani astui ajasta ikuisuuteen – Stephen Hawking (1942–2018) avasi maailmankaikkeuden salat kansalle

Hawkingia arvostivat sekä kollegat että suuri yleisö. ”Kaiken teorian” etsimistä jatkavat nyt muut fyysikot.

astrofysiikka
Teksti
Lassi Lapintie
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Vain harvat tutkijat nousevat elämänsä aikana julkkiksen asemaan oman erikoisalansa ulkopuolisissa piireissä. Torstaina 14. maaliskuuta 2018 menehtynyt kosmologi ja teoreettinen fyysikko Stephen Hawking kuuluu kiistatta tähän joukkoon.

Hawking sairasti hermoratoja rappeuttavaa ALS-tautia. Kun hän sai diagnoosin vuonna 1963, tuolloin parikymppiselle Hawkingille ennustettiin vain kahden vuoden elinaikaa. Lopulta fyysikko eli yli 50 vuotta ennustettua pidempään.

Tämän puolen vuosisadan aikana Hawking ehti tehdä laajan uran tutkijana kosmologian ja teoreettisen fysiikan aloilla.

Hänet tunnetaan erityisesti mustien aukkojen toimintaan liittyvästä tutkimuksesta. Tutkijan mukaan on nimetty hypoteettinen Hawkingin säteily, jota oletetaan syntyvän mustien aukkojen tapahtumahorisontin tuntumassa.

Hawkingin säteilyä pidetään mekanismina, jonka kautta mustat aukot menettävät energiaansa ja ennen pitkää katoavat. Ennen Hawkingin tutkimuksia yleisenä oletuksena oli, että mustat aukot ovat ikuisia.

Hawking oli yksi kvanttimekaniikan monimaailmatulkinnan hanakoista puolustajista. Tämän tulkinnan mukaan kvanttimaailman ominaisuuksien vuoksi on olemassa teoriassa jopa rajaton määrä vaihtoehtoisia “maailmoja”.

Ajatus vaihtoehtoulottuvuuksista on inspiroinut monen sukupolven tieteiskirjoittajia. Vaihtoehtoiset maailmat ovat tuttua kauraa esimerkiksi Star Trek -televisiosarjassa, jonka eräässä jaksossa Hawking esiintyi itsenään.

”Me haluamme saada tietää, miksi olemme täällä ja mistä olemme tulleet.”

Paitsi uraauurtavana tutkijana, Stephen Hawking tuli tunnetuksi maailmankaikkeuden alkuperän ja kehittymisen kansantajuisena selittäjänä.

Hawkingin tunnetuin kirja on Ajan lyhyt historia (1988), joka avasi universumin historiaa maallikoille. Se on yksi kaikkien aikojen myydyimmistä tiedekirjoista.

“Me haluamme saada tietää, miksi olemme täällä ja mistä olemme tulleet. Ihmisen perusolemukseen kuuluva uteliaisuus on riittävä syy jatkaa etsimistä. Eikä tavoitteemme ole sen vähäisempi kuin maailmankaikkeutemme täydellinen kuvaaminen”, Hawking kirjoittaa kirjassa.

Myöhempinä vuosinaan Hawking varoitteli yleisöään ihmiskunnan olemassaoloa uhkaavista vaaroista. Yksi tällaisista uhkakuvista on Hawkingin mukaan superälykäs tekoäly, jonka luominen saattaa sysätä ihmiskunnan tuhon tielle.

Hawking myös kannusti ihmiskuntaa suuntaamaan tähtiin ja asuttamaan vieraita planeettoja. Maa-planeetalle jäävää ihmistä kohtaisi tutkijan mukaan väistämättä sukupuutto. Vuonna 2017 Hawking arvioi, että ihmiskunnalla on vain 100 vuotta aikaa löytää uusi koti avaruudesta, jos se haluaa selvitä lajina.

Hawkingin elämänpituinen unelma oli tieteellinen teoria, joka yhdistäisi suurten kappaleiden ja painovoiman toimintaa kuvaavan yleisen suhteellisuusteorian hiukkasten maailmaa kuvaavaan kvanttikenttäteoriaan. Painovoiman naittaminen hiukkasten maailman kanssa on fysiikan suurimpia ratkaisemattomia ongelmia.

“Täydellisen yhtenäisteorian keksiminen ei ehkä edistä oman lajimme säilymistä”,  Hawking kirjoitti Ajan lyhyt historia -kirjassaan.

“Mahdollisesti se ei edes muuta elintapojamme, mutta kautta historian ihminen on halunnut panna havaintonsa järjestykseen ja saada selville maailmaa säätelevän järjestyksen.”

Tämän “kaiken teorian” etsimistä jatkavat Hawkingin kuoleman jälkeen muut fyysikot.

 

Hawkingia ovat muistaneet monet tähtitieteen ja fysiikan tunnetuimmista nimistä.

“Kosmoksesta sammui juuri tähti,” kommentoi Twitterissä Hawkingin kollega, kosmologi ja teoreettinen fyysikko Lawrence M. Krauss.

“Olemme menettäneet hämmästyttävän ihmisen. Stephen Hawking kesytti kosmosta 76 vuoden ajan ja opetti meille kaikille jotain ihmisenä olemisen ilosta.”

“Hänen poismenonsa jättää jälkeensä intellektuellin tyhjiön,” kommentoi astrofyysikko Neil deGrasse Tyson.

“Mutta älkää ajatelko sitä tyhjyytenä. Se on enemmänkin tyhjiöenergia, joka leviää mittaamattomana läpi koko aika-avaruuden jatkumon.”

“Hänen teoriansa avasivat mahdollisuuksien universumin, jota me ja maailma yhä tutkimme,” kirjoitetaan USA:n avaruushallinto Nasan Twitter-tilillä.

“Ollessaan Maan päällä tohtori Hawking teki arkipäiväiseksi tavalliselle ihmiselle ajatella kosmosta ja paikkaamme siinä. Vaikka hänen aikansa täällä oli tilapäinen, hänen työnsä muutti maailmaa,” kommentoi televisiopersoona Bill Nye.

 

Taudin runtelema nero upposi lähtemättömästi suuren yleisön mieliin.

Pyörätuolilla liikkunut ja robottimaisella puhesyntetisaattorilla kommunikoinut tutkija oli yhtä tunnistettava tieteen kulttuuri-ikoni kuin Albert Einstein. Hawkingin elämästä on tehty kokoillan elokuva Kaiken teoria (2014), ja hän on esiintynyt useita kertoja Simpsonit-sarjassa.

Vertaukset Einsteiniin olivat Hawkingille arkea, ja kohtalon ironiana Hawking kuoli suhteellisuusteorian kehittäjän syntymäpäivänä 14. maaliskuuta. Kyseinen ajankohta on myös piin likiarvon (3,14) merkkipäivä.

Myös Hawkingin syntymäpäivään 8. tammikuuta 1942 liittyy kosminen yhteensattuma. Tuona päivänä tuli nimittäin kuluneeksi täsmälleen 300 vuotta modernin tähtitieteen isänä tunnetun Galileo Galilein kuolemasta.