Tieteen titaani astui ajasta ikuisuuteen – Stephen Hawking (1942–2018) avasi maailmankaikkeuden salat kansalle

Hawkingia arvostivat sekä kollegat että suuri yleisö. ”Kaiken teorian” etsimistä jatkavat nyt muut fyysikot.
Tiede 15.3.2018 18:30

Stephen Hawking syyskuussa 2013. © Andrew Cowie / AFP PHOTO / LEHTIKUVA

Vain harvat tutkijat nousevat elämänsä aikana julkkiksen asemaan oman erikoisalansa ulkopuolisissa piireissä. Torstaina 14. maaliskuuta 2018 menehtynyt kosmologi ja teoreettinen fyysikko Stephen Hawking kuuluu kiistatta tähän joukkoon.

Hawking sairasti hermoratoja rappeuttavaa ALS-tautia. Kun hän sai diagnoosin vuonna 1963, tuolloin parikymppiselle Hawkingille ennustettiin vain kahden vuoden elinaikaa. Lopulta fyysikko eli yli 50 vuotta ennustettua pidempään.

Tämän puolen vuosisadan aikana Hawking ehti tehdä laajan uran tutkijana kosmologian ja teoreettisen fysiikan aloilla.

Hänet tunnetaan erityisesti mustien aukkojen toimintaan liittyvästä tutkimuksesta. Tutkijan mukaan on nimetty hypoteettinen Hawkingin säteily, jota oletetaan syntyvän mustien aukkojen tapahtumahorisontin tuntumassa.

Hawkingin säteilyä pidetään mekanismina, jonka kautta mustat aukot menettävät energiaansa ja ennen pitkää katoavat. Ennen Hawkingin tutkimuksia yleisenä oletuksena oli, että mustat aukot ovat ikuisia.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu