Tieteen Nobel-palkinnot 30 vuotta vanhoille läpimurroille – Naisia ei tänäkään vuonna palkittu

Tieteen suurvallat Yhdysvallat, Eurooppa ja Japani saivat kukin omansa.

Nobelin palkinnot
Teksti
Marko Hamilo
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Alfred Nobelin testamentin mukaan hänen nimeään kantava palkinto pitäisi jakaa vuosittain kussakin viidessä kategoriassa sille, joka edeltävänä vuonna on eniten hyödyttänyt ihmiskuntaa. Kolmessa luonnontieteessä eli lääketieteessä (tai fysiologiassa), fysiikassa ja kemiassa palkinnot ovat vuosikymmenien mittaan jääneet melkoisesti läpimurroista jälkeen.

Tänä vuonna lääketieteen palkinnon saanut japanilainen Yoshinori Ohsumi teki keskeiset kokeensa solujensisäisestä jätteiden kierrätyksestä 1990-luvun alussa.

Fysiikassa palkittu kolmikko David Thouless, Duncan Haldane ja Michael Kosterlitz teki läpimurtonsa aineen oudoista olomuodoista 1970-luvun alussa ja 1980-luvulla. Kosterlitz työskentelee vierailevana professorina Aalto-yliopistossa ja kuuli palkituksi tulemisestaan Espoossa.

Kemiassa palkittu kolmikko, Jean-Pierre Sauvage, Sir J. Fraser Stoddart ja Bernard L. Feringa, julkaisi läpimurtonsa molekyylikoneista vuosina 1983, 1991 ja 1999.

Keskimäärin tutkija siis saa odottaa palkitsemistaan noin kolmekymmentä vuotta suuresta löydöstään. Onkin sanottu, että pitkäikäisyys on yksi asia, jota Nobel-palkinnon saaminen edellyttää.