Tiedejulkaisu torjui artikkelin Prinsessa Ruususen takia – ”Poliittinen korrektius on lähtemässä käsistä”

Kustannustoimittajien mukaan viittaus vanhaan satuun ei käänny kaikkiin kulttuureihin ja on seksualisoiva.
Tiede 1.5.2019 18:30
Edward Frederick Brewtnallin maalaus jo 1300-luvulta asti tunnetusta Prinsessa Ruususen sadusta.
Edward Frederick Brewtnallin maalaus jo 1300-luvulta asti tunnetusta Prinsessa Ruususen sadusta. © Wikimedia Commons

Tieteellisen artikkelin julkaisematta jääminen tiedejulkaisusta on arkipäivää, mutta tavallisesti sen syynä ovat tutkimuksessa tai artikkelissa havaitut heikkoudet.

Hollantilainen emeritusprofessori Ton van Raan sai kuitenkin yllättyä, kun tämän amerikkalaiselle tiedejulkaisulle tarjoama artikkeli palautettiin lähettäjälle tekstissä käytetyn kielikuvan vuoksi.

Tuo kielikuva oli kansansaduista ja Disney-elokuvasta tuttu Prinsessa Ruusunen, jota Yhdysvaltalaisen tiedejulkaisun kustannustoimittajat pitivät sopimattomana.

Julkaisu näki ongelmina vertauskuvan seksualisoinnin ja kulttuurisen sopimattomuuden. Eurooppalaisen sadun ei uskota kääntyvän eri maihin. Asiasta uutisoivat sanomalehdet Algemeen Dagblad ja The Guardian.

Prinsessa Ruusunen viittaa kielikuvana tieteellisiin artikkeleihin, jotka eivät julkaisunsa jälkeen ole pitkään aikaan saaneet huomiota, mutta jotka syystä tai toisesta pääsevät valokeilaan vuosia julkaisunsa jälkeen.

Tällaiset ”Ruususen unta” uinuvat artikkelit voivat sisältää arvokasta tieteellistä tietoa, joka on syystä tai toisesta lentänyt tutkan alla.

Tällaisen artikkelin voi tuoda valokeilaan nimekäs tutkija eli ”Prinssi”, joka suudelmallaan herättää Ruususen.

Suudelma on viittaus, jonka tutkija tekee artikkeliin. Tiedemaailmassa artikkelien ja niiden kirjoittaneiden tutkijoiden arvovalta alallaan mitataan usein viittausten määrässä.

 

Van Raanin julkaisulta saamassa viestissä kerrotaan, että ”artikkelissa käytettyä kieltä ei voida hyväksyä”.

”Kävin sähköpostitse keskustelun erään heidän kustannustoimittajansa kanssa ja sanoin, että käyttämäni metafora oli kypsä enkä käyttänyt mitään seksualisoivia sävyjä”, van Raan kertoo Suomen Kuvalehdelle.

”Ilmeisesti poliittinen korrektius on Yhdysvaltain akateemisessa maailmassa lähtemässä käsistä.”

Van Raan on tutkinut tiedejulkaisujen maailmaa urallaan yli kolmen vuosikymmenen ajan. Hän keksi Prinsessa Ruusunen -kielikuvan noin 15 vuotta sitten.

Ilmaisu levisi sittemmin muidenkin tutkijoiden kielenkäyttöön. The Guardian -lehdelle van Raan kommentoi, että julkaisun väite satuvertauksen huonosta kääntymisestä eri kulttuureihin on puppua.

”Käytin vertausta sadusta, jonka kaikki tuntevat. 15 vuoden aikana olen pitänyt luentoja ympäri maailman, egyptiläiselle yleisölle, omanilaiselle yleisölle, eikä mitään ongelmia ole ollut”, hän kertoo.

 

Viime aikoina hollantilaisprofessori on huomannut, että jotkin tutkijat ovat alkaneet käyttää samasta ilmiöstä termejä ”horrostaja” (hibernator) ja ”herättäjä” (awakener). Van Raan ei näistä termeistä perusta.

”Ne ovat melko tylsiä ja niistä puuttuu Prinsessa Ruususen ja Prinssin ilmaisuvoima.”

Prinsessa Ruusunen on ainakin 1300-luvulta asti tunnettu kansansatu, jonka modernit yleisöt muistavat Grimmin veljesten satukokoelmista sekä Disneyn vuoden 1959 animaatioelokuvasta.

Tiedejulkaisun vastaava kustannustoimittaja Julia Khanova tähdentää Suomen Kuvalehdelle, ettei van Raanin artikkelia hylätty, vaan se palautettiin kirjoittajalle muutospyyntöjen kanssa.

”Kaikki julkaisuumme lähetettävät artikkelit käyvät läpi saman suodatusprosessin, ja monia käsikirjoituksia lähetetään takaisin kirjoittajille erilaisia korjauksia varten”, Khanova kertoo.

Khanova ei kuitenkaan lähtenyt kommentoimaan tarkemmin palautuksen syitä van Raanin kohdalla.