VATSAN KAUTTA

Hiiri muuttuu rohkeammaksi, kun sille siirretään rämäpäisemmän lajitoverinsa vatsamikrobeja. Tutkijat selvittävät kuumeisesti, miten ihmisen mieltä voitaisiin hoitaa bakteereilla.

bakteerit
Teksti
Kirsi Heikkinen
Grafiikka
Hannu Kyyriäinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kaksi kilogrammaa. Suurin piirtein sen verran suolistossasi elää bakteereja, arkkeja, sieniä, viruksia ja alkueliöitä. Lukumäärältään niitä on monta kertaa enemmän kuin koko kehossasi on soluja.

Tällä mikrobiomilla on kanssasi YYA-sopimus: sinä tarjoat ruoan ja asunnon, vastineeksi vuokralaisesi pilkkovat ruoka-aineita, tuottavat vitamiineja sekä vahvistavat vastustuskyvystä huolehtivaa immuunijärjestelmääsi.

Tietyissä oloissa jotkin niistä saattavat äityä rikkomaan paikkoja, mutta yleensä muut mikrobit pitävät häiriköt kurissa – tai ainakin auttavat palauttamaan ne ruotuun.

”Mikrobiomin valtava vaikutus vointiimme on päivänselvää, kun miettii, että kantamistamme geeneistä yli 99 prosenttia on mikrobien ja alle prosentti ihmisen”, professori John Cryan Corkin University Collegesta totesi viime joulukuussa Amsterdamissa. Hän puhui konferenssissa, jossa ruodittiin kuumaa tutkimusaihetta, suolistomikrobien yhteyttä aivoihin.