Tekohampaat historiaan: uudet hampaat kantasolutekniikalla

Jyrki Jantunen
Tiede 13.11.2008 01:03

Jos hammasrivistössä on synnynnäisiä tai myöhemmin syntyneitä aukkoja, tulevaisuudessa ei ehkä tarvitse turvautua teko- tai nastahampaisiin. Tilalle kasvatetaan omasta leukaluusta uudet purukalut.Teemu Selänne

Jos uusien hampaiden kasvattaminen omista kantasoluista onnistuu, siitä voi tulla merkittävä ase pahimpia hampaiden tuhoajia, kuten kariesta, keripukkia ja jääkiekkoa vastaan. Kuvassa jääkiekkoilija Teemu Selänteen hampaat. (Kuva Martti Kainulainen / Lehtikuva)

Tämä on jo onnistunut hiirillä Japanissa, mutta ihmishampaiden kasvattamiseen geeniterapialla tarvitaan vielä tutkimustyötä. Uusista tutkimustuloksista luennoi torstaina 13. marraskuuta professori Irma Thesleff torstaina hammaslääkäripäivillä.

Kymmenen viime vuoden aikana kehitysbiologit ja kantasolututkijat ovat saaneet runsaasti uutta tietoa hampaiden kehityksestä.

Jos ja kun tätä geenien ohjaamien kasvutekijöiden ja kudosten vuorovaikutusta opitaan säätelemään, ihmisellekin saadaan kasvatetuksi kolmas hammaskerta. Nykyisinhän niitä on kaksi, lapsuuden maitohampaat ja aikuisiän rautahampaat, joita sanotaan pysyviksi.

Tosin tunnetaan tapauksia, joissa aikuinen on saanut kolmannet hampaat luonnostaan, ja alan maailmanennätys on peräti neljä hammaskertaa.

Kantasoluista
uusia hampaita

Toinen vaihtoehto on hampaiden istuttaminen kantasolutekniikalla. Japanissa on jo onnistuttu istuttamaan hiiren suuhun ns. lakkivaiheessa oleva hammasaihe, josta kolmen viikon kuluttua puhkeaa uusi hammas.

Implantin sijaan voitaisiin siis käyttää kantasolujen avulla kasvatettua hammasta. Thesleff arvelee, että tästä hyötyisivät etenkin kasvavat lapset, joilta puuttuu hampaita.

Hiirille on jo yli kymmenen vuotta sitten onnistuttu geenimanipuloinnin avulla kasvattamaan muun muassa ylimääräinen ihmisen korva. Nyt niille rakennellaan uusia hampaita, tällä kertaa sentään omia.
Hiirille on jo yli kymmenen vuotta sitten onnistuttu geenimanipuloinnin avulla kasvattamaan muun muassa ylimääräinen ihmisen korva. Nyt niille rakennellaan uusia hampaita, tällä kertaa sentään omia. (Kuvalähde Freewebs)

Ihmisillä hammastarhaus kantasoluista ei ole yhtä yksinkertaista kuin hiirillä. Ihmisen hammas ei luonnostaan uusiudu kuten jyrsijöillä, eivätkä kantasolut välttämättä säily hampaassa.

Parin viime vuoden aikana on kuitenkin jo onnistuttu erilaistamaan hampaista otettuja soluja mesenkymaalisiksi kantasoluiksi, jotka osaavat rakentaa kudoksia. Tutkimuksissa etsitään nyt soluja, jotka pystyisivät muodostamaan kokonaisen hampaan.

Nykyisin tunnetaan jo parisataa hampaiden kehitystä säätelevää geeniä. Mutaatiot näissä geeneissä voivat aiheuttaa esimerkiksi hampaiden puuttumista. Tätäkin ongelmaa voidaan hiirillä jo ehkäistä.

Teksti
Jukka Ukkola
STT

Lisää kantasolutekniikasta
Reino Leisti sai kantasoluista kasvatetun uuden yläleuan (SK netti 31.1.2008)