Syöpä oli kymmenen kertaa luultua yleisempää keskiajalla – sairaus ei liity vain teollisen ajan ilmiöihin

Tutkittujen luurankojen perusteella jopa 9–14 prosentilla keskiajan aikuisista oli kuollessaan syöpä. Nykyisin sitä on liki puolella.

historia
Teksti
Lassi Lapintie

Syöpäriskien kasvaminen on todistetusti yhdistetty moneen teollisen ajan ilmiöön, kuten lisääntyneisiin ympäristömyrkkyihin, ilmansaasteisiin ja epäterveelliseen syömiseen.

Tämän valossa on helppo uskoa, etteivät nykyihmisten kaukaiset esi-isät juuri kärsineet syövistä. Tuoreen brittitutkimuksen mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Cambridgen yliopiston johtamassa tutkimuksessa tietokonetomografialla tutkittiin 143 luurankoa. Ne olivat kuudelta eri keskiaikaiselta hautausmaalta Cambridgen ympäristöstä. Vainajien elinaikakaudet vaihtelivat 500-luvulta 1500-luvulle eli keskiajan alusta myöhäiskeskiajalle.

Otannan perusteella jopa 9–14 prosentilla keskiaikaisen Britannian aikuisista oli kuollessaan syöpä. Osuus on kymmenen kertaa suurempi kuin aiemmissa arvioissa, jotka ovat perustuneet luiden ulkoiseen tarkasteluun ja syövän jälkien etsimiseen niistä. Tuoreessa tutkimuksessa mentiin syvemmälle.

”Suurin osa syövistä muodostuu pehmytkudoksissa, jotka ovat jo kauan sitten kadonneet keskiaikaisista jäännöksistä”, kertoo tutkimusta johtanut tohtori Piers Mitchell tiedotteessa.