Sydän hakkaa, huimaa

Karri Kokko
Tiede 6.8.2007 09:03

Kaisa pelkää sosiaalisia tilanteita niin paljon, että se häiritsee koko elämää. Samasta pelosta kärsii joka kuudes suomalainen.Fobiat

Teksti Panu Räty
Kuva Elvi Rista
(SK 31/2007)

”Ahdistaa, kun on annettava työpaikalla raportti muiden edessä. Sydän hakkaa, kädet tärisevät, suu kuivuu, hikoiluttaa. Sattuu mahaan ja huimaa. Samat ajatukset pyörivät jatkuvasti mielessä. Pelottaa, että sanon väärin ja joku alkaa nauraa. On päästävä pois niin pian kuin mahdollista.”

Näin jyväskyläläinen Kaisa kuvaa pelottavaa salaisuuttaan. 24-vuotias Kaisa kärsii sosiaalisesta fobiasta. Sosiaalinen fobia tarkoittaa ankaraa jännitystä ja pelkoa tilanteissa, joissa ihminen uskoo joutuvansa toisten arvostelun kohteeksi.

Kymmenettuhannet eri-ikäiset suomalaiset jakavat Kaisan salaisuuden. Suomessa pelätään varsinkin sosiaalisia tilanteita. Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsii eri muodoissaan 15 prosenttia väestöstä eli noin joka kuudes. Reippaimpien arvioiden mukaan jopa kolmasosa ihmisistä pelkää sosiaalisia tilanteita ainakin jossain vaiheessa elämäänsä.

Meillä on oma ihmispelkoon viittaava käsitteemmekin: kahvikuppineuroosi. Se tarkoittaa, että kädet tärisevät seurassa ja kahvi läikkyy kupinreunan yli.

Jotkut fobiat liittyvät asioihin, joissa todella voi olla jotain pelottavaa. Onhan lentämisen pelko tavallaan järkeenkäypä tunne, vaikka lento-onnettomuudet ovat todellisuudessa paljon harvinaisempia kuin tv-sarjoissa ja elokuvissa.

Arviolta joka kymmenes potee hämähäkkipelon kaltaista yksittäistä fobiaa. Tavallisia fobioita ovat käärmeiden pelko, ukkosen pelko sekä hammaslääkärin pelko. Torikauhusta eli julkisten paikkojen pelosta kärsii 3-4 prosenttia ihmisistä.

Fobia tarkoittaa liioiteltua, aiheetonta pelkoa. Se näkyy esimerkiksi lintufobiassa. Siitä kärsivä voi kokea joutuvansa keskelle Alfred HitchcockinLinnut-elokuvaa, vaikka oikeasti näkisi yhden pulun jalkakäytävällä. Käärmeitä kammoava puolestaan karttaa visusti metsiä.

Kaisan tapaan sosiaalisia tilanteita pelkäävä ihminen voi pahimmillaan joutua hylkäämään opintonsa tai työnsä ja erakoitua kotiinsa.

”Jopa ruokakaupassa tuntuu, että kaikki tuijottavat minua. Helpointa on maksaa setelirahalla. Jos pitää kaivaa kolikoita, taakse tulee jonoa. Mietin yleensä tarkasti etukäteen, mitä ostan ja mitä ne maksavat, jotta maksaminen sujuu juohevasti.”

Kaisa on ammatiltaan lähihoitaja, ja hän työskentelee kotihoidossa. Hän siis tekee kotikäyntejä vanhusten ja muiden säännöllistä hoivaa tarvitsevien ihmisten luokse. Toisin sanoen Kaisa joutuu väistämättä tekemisiin ihmisten kanssa jo työnsä puolesta. Siksi hänen oli pakko alkaa ottaa pelostaan selvää.

Sana fobia tulee kreikan sanasta phobos, joka tarkoittaa pakoa, kauhua ja pelkoa. Kreikkalaisessa mytologiassa Fobos oli sodassa syttyvän pakokauhun jumala, jonka uskottiin pystyvän pelottelemaan vihollisia.

Varhaisin fobiakuvaus tunnetaan Hippokrateelta 500-luvulta ennen ajanlaskun alkua. Hippokrates kertoi sosiaalisista peloista: ”Hän pelkää, että kaikki katsovat häntä…” Myöhemmin pelkoja on kuvattu esimerkiksi William Shakespearen Venetsian kauppiaassa, jossa ihmiset sekoavat nähdessään kissan.

Ensimmäisen kerran fobia-sanaa käytettiin lääketieteellisesti 1800-luvulla kuvaamaan veden pelkoa, hydrofobiaa. Pian tunnistettiin myös agorafobia, torikauhu ja sen jälkeen klaustrofobia, suljettujen paikkojen pelko.

Tuolloin keksittyjen pelkojen kummallisimmasta päästä on tafofobia, pelko joutua elävältä haudatuksi. Sigmund Freud kirjoitti fobioista vuonna 1895. Freud itse pelkäsi kuollakseen myöhästymistä.

Sosiaalisia tilanteita pelkäävä keksii kikkoja selvitäkseen arjesta. Hän esimerkiksi kaihtaa katsekontaktia, jotta ei herättäisi huomiota.

Opiskeluaikanaan Jyväskylän ammattioppilaitoksessa Kaisa istui luokassa mahdollisimman takana. Paniikki iski silti helposti. ”Saatoin pelätä ihan sitä, että minun piti nimenhuudossa sanoa olevani paikalla. Monesti tuntui, että kaikki huomaavat, että käteni tärisevät.”

Ennen tätä haastattelua Kaisa on puhunut peloistaan vain lähimmilleen: avomiehelle, isälle ja kahdelle ystävälle. Kaisan avopuoliso työskentelee teknisenä asiantuntijana teleoperaattoriyhtiössä.

Avomiehellä on ollut ihmettelemistä Kaisan kauhuissa.

Kaisa kertoo tuttavan häistä, joissa hän käyttäytyi kuten sosiaalisesta fobiasta kärsivät yleensä: yritti parhaansa mukaan muuttua näkymättömäksi.

”Yritin ripustautua avomieheeni. En voinut hetkeksikään jäädä yksin.”

Lopulta hän meni niin lukkoon, ettei pystynyt onnittelemaan hääparia.

On Kaisan kauhuilla ollut muutenkin vaikutuksensa avomiehen elämään. Ulkomaailman aiheuttama ahdistus on purkautunut kotona ovien paiskomisena, riitaisuutena, stereoiden huudattamisena. Sattumalta yksi Kaisan lempiyhtyeistä on Fear Factory, pelkotehdas.

Aiheesta lisää
Apua pelkoihin