Hyvästi hellekesä? Suursäätila vei etelästä lumet ja saattaa tärvellä kesänkin

Sama sääilmiö tuo leudon talven ja epävakaisen kesän.

sääilmiöt
Teksti
Jarmo Raivio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kesähäitä ulkosalle suunnittelevan kannattaa toivoa, että suursäätilassa tapahtuu muutos seuraavien kuukausien aikana. Sama sääilmiö, joka tänä vuonna tärveli Etelä-Suomen hiihtotalven,  johtaa jatkuessaan yleensä myös epävakaiseen kesäsäähän.

”Kesällä epävakainen säätyyppi liittyy juuri samaan suursäätilaan kuin nyt lauha sää talvella,” sanoo meteorologi Asko Hutila Ilmatieteen laitokselta.

Hellekesää toivovan kannattaa toivoa, että suihkuvirtaukseksi kutsuttu voimakas ilmavirtaus lakkaa tuomasta jatkuvaa sarjaa matalapaineita Atlantilta. Suihkuvirtaus on erittäin voimakkaasti puhaltava tuuli, joka kuljettaa matalapaineita lännestä itään. Tänä talvena sen tuomat matalapaineet ovat olleet poikkeuksellisen voimakkaita, ja niiden tielle ensin osuvassa Britanniassa on rikottu sade-ennätyksiä.

Heikentyneinä samat matalapaineet vaikuttavat myös Suomen säähän. Ne aiheuttavat lounaisen ilmavirtauksen, joka talvella tuo lauhaa säätä Suomeen ja kesällä tuhoaa toiveet heleästä säästä.

Asko Hutilan mukaan suursäätila on tänä talvena pysynyt poikkeuksellisen pitkään muuttumattomana. Yleensä säätyyppi vaihtelee nopeammin.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli poikkeuksellisen leuto, paikoitellen lämpötilat olivat jopa 6-8 astetta keskiarvoja korkeammalla. Lumitilanne oli monin paikoin surkeudessaan poikkeuksellinen. Monilla pitkään toimineilla havaintoasemilla ei koskaan aikaisemmin ole mitattu yhtä niukkoja lumimääriä kuin helmikuun lopussa.

Näihin aikoihin maaliskuussa 2013 Helsinki-Vantaan lentokentällä mitattiin 70 senttimetrin lumensyvyys, nyt lunta ei ole lainkaan. Hutilan mukaan talvi kokonaisuutena ei kuitenkaan ole ollut poikkeuksellisen lämmin.

”Helmikuu ja joulukuu olivat poikkeuksellisen lauhoja. Mutta tammikuussa oli kolmen viikon kylmä jakso, se tasaa koko talven keskiarvoa. Tammikuu oli lopulta hieman keskimääräistä kylmempi.”

Tammikuun kylmät johtuivat siitä, että lauha lounainen ilmavirtaus loppui hetkeksi ja Suomeen pääsi vuotamaan kylmää ilmaa pohjoisesta sekä idästä. Sieltä meille perinteisesti tulevat sekä talven kylmät mutta myös kesän lämpimät.

”Itävirtaus tuo meille talvella kylmää ja kesällä hellemassaa. Tällainen säätyyppi, joka nyt on ollut vallitseva, taas tuo kesällä viileää ja epävakaista säätä.”

Amerikkalaiset säätutkijat ovat esittäneet teorian, jonka mukaan suihkuvirtauksen tuomat matalapaineet ovat viime aikoina olleet aikaisempaa voimakkaampia, koska virtaus ei enää ole niin suoraviivainen kuin ennen. Se on alkanut mutkitella. Teoria on kuitenkin vasta alustava.

”Se, miten sääjärjestelmät asettuvat maapallolla, saattaa vaikuttaa hyvinkin pitkien matkojen päähän. Esimerkiksi Tyyneltämereltä saattaa tietyissä tilanteissa löytyä selitys säälle Euroopassa. Mutta näiden seuraussuhteiden jäljittäminen ja mallintaminen on erittäin vaikeaa.”

Perinteisesti tulevan kesän säätä on tiedusteltu erilaisia epävirallisia ennustemenetelmiä käyttäviltä sammakkoprofessoreilta.

Nykyään myös tieteellisempiä sääennusteita tehdään perinteisten päivien ja viikkojen lisäksi myös kuukausien päähän. Ilmatieteen laitoksen sivuilla julkaistaan yhteenveto kolmen kuukauden päähän ulottuvasta sään vuodenaikaisennusteesta.

Uusin yhteenveto julkaistiin viime viikolla. Eikö sen perusteella voi jo arvioida, miltä ensi kesäkuun kelit näyttävät?

”Pitkien ennusteiden luotettavuus on vielä aika epävarmaa varsinkin Suomen leveysasteilla, kun sää on luonnostaan hyvin vaihtelevaa”, meteorologi Hutila sanoo. “Mallit eivät toimi kovin hyvin ainakaan vielä.”