Suuri palapeli

Juho Salminen
Tiede 1.8.2007 08:46

Löysivätkö arkeologit Herodiumista Herodes Suuren viimeisen leposijan?Suuri palapeli

Teksti Minna Lönnqvist
Kuvat Doron Nissim
(SK 30/2007)

Kevät 4 eKr. Juudeassa, Rooman itäisessä kuningaskunnassa.

Hautajaissaattue, joka koostuu vainajan sukulaisista ja roomalaisista sotilaista, kantaa Juudean kuninkaan viimeisiä jäännöksiä jalokivin koristelluilla kultaisilla paareilla pölyisessä autiomaassa. Vainaja lepää purppuraan käärittynä monivärisesti kirjaillun purppurakatoksen alla kultainen diademi päähän kiedottuna, kruunu sen yläpuolelle asetettuna sekä valtikka oikeassa kädessään vallan merkkinä. Vainaja on hallinnut Juudeaa, Rooman alaista kuningaskuntaa, 33 vuotta. Archelaus ei säästele isänsä hautajaismenojen kuninkaallista loistoa.

Näin kuvaa antiikin juutalaishistorioitsija Josefus Flavius hautajaissaattuetta.

Vainajan viimeinen matka johtaa kohti Betlehemiä, kaupunkia, johon juutalaisten messiaan piti ennustusten mukaan syntymän. Kaupunki oli muuttunut kuninkaalle tärkeäksi vallan symboliksi. Evankelista Matteuksen mukaan kuningas järjesti Betlehemissä poikalasten surman varmistaakseen itselleen ja suvulleen Juudean ja juutalaisten kuninkuuden.Suuri palapeli

Vainaja on julmuudestaan tunnettu Herodes Suuri.  ”Suuri” siksi, että hänen loisteliaat rakennushankkeensa ovat parhaiten jääneet elämään historiassa ja arkeologiassa. Historiassa ja legendoissa Herodes oli suuruudessaan opportunisti, joka säilytti asemansa Rooman ja Jerusalemin välissä. Hän osui ajoissa aina oikealle puolelle Rooman valtaistuimen haltijan vaihtuessa ja teloitti mustasukkaisuudessa sekä vallankaappauksen pelossa niin vaimojaan kuin poikiaan.

Yksi Herodeksen arkkitehtuurin arkeologisista arvoituksista on nyt tuotu päivänvaloon tutkijoiden pohdittavaksi: Ovatko israelilaisarkeologit beduiinikaivajien avustamana sittenkin löytäneet Herodeksen viimeisen leposijan Herodiumista? Se on viimeisin arkeologinen uutisointi medioita hallitsevassa noususuhdanteessa, jossa Uuden testamentin hahmojen väitettyjä luulipasarkkuja ja hautoja on  löytynyt tiheään. Maallikon on vaikea arvioida uutisten luotettavuutta. Kestääkö viimeisin hautalöytö lähemmän historiallisen ja arkeologisen puntaroinnin?

Linnoitus-palatsi autiomaassa

Autiomaamaisemassa, noin 15 kilometriä Jerusalemista etelään ja 5 kilometriä Betlehemistä kaakkoon kohoaa hiekasta kartionmuotoinen ihmiskäsin rakennettu kukkula, Herodium, jonka Herodes Suuri loi oman muistonsa monumentiksi. Keinotekoinen kukkula muistuttaa tulivuoren kraatteria. Rakennelmasta on säilynyt Josefus Flaviuksen yksityiskohtainen kuvaus.

Ylä-Herodium on kuin vahva linnoitus torneineen. Se sulkee sisäänsä loisteliaan palatsin. Ala-Herodium puolestaan muodostuu kukkulan kylkeen upotetusta toisesta palatsista sekä juurella avautuvista laajoista vesiallasalueista. Itse asiassa monumentti on kuin pieni kaupunki, jossa toistuvat roomalaiselle arkkitehtuurille tyypilliset elementit koristeellisine pylväineen, portaikkoineen, seinämaalauksineen ja mosaiikkeineen.

Professori Ehud Netzer Jerusalemin Heprealaisesta yliopistosta on Herodes Suuren arkkitehtuurin merkittävin asiantuntija. Hän on vakuuttunut, että yli kolmenkymmenen vuoden kaivausurakan jälkeen hänen toiveensa ovat täyttyneet: Herodeksen viimeinen leposija on paljastunut. Netzer perustelee kantaansa haudan sijainnilla, löytöjen ainutlaatuisuudella sekä historiallisilla viittauksilla.Suuri palapeli

Kuva yllä: Kaivausten johtaja, professori Ehud Netzer selvittää Herodiumin rinteellä uuden mausoleumin ja sarkofagin löytymistä.

Arkeologit kokoavat menneisyyden palapeliä yhteen kuin rikostutkijat. Nyt löydettyyn hautaan johtaa rinnettä ylös ikään kuin hautajaissaattuetta varten rakennettu, 6,5 metriä leveä monumentaaliportaikko. Rinteestä kaivausryhmä on paljastanut suuren rakennelman: Podiumin, neliömäisen kivipohjan sekä useita rakennuksen kappaleita, joiden joukossa on korkokuvalistoja ja kivestä hakatut koristeelliset uurnat, jollaisia on muun muassa Jordaniassa Petran kallioon hakattujen hautamonumenttien julkisivukoristeina. Hiekkapölyä pyyhitään kerros kerrokselta paljastuneiden rakenteiden yltä.

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja Lähi-idän arkeologian dosentti Oulun yliopistossa.

Lisää kuvia Herodiumista

Aiheesta lisää
The Herodion (Atlantic Baptist University)
Wikipedia: Herodium (englanniksi)

Keskustelu