Superbakteerit jäivät koronan varjoon: Jos ne voittavat kilpajuoksun, tulokset voivat olla katastrofaaliset

Hollantilaiset tutkijat kehittivät ekonomiseen dataan nojaavan mallin, jonka avulla epidemioita voidaan ennustaa.
Tiede 11.1.2021 20:19
Kari Salminen
Kesällä 2013 Puolarmetsän sairaalassa Espoossa kahdeksalla potilaalla todettiin oireeton CPE-tartunta. Heidät eristettiin muista ihmisistä. © Antti Aimo-Koivisto

Ne pienet hirviöt ovat omia luomuksiamme. Lääkärit ja tutkijat kamppailevat bakteerilääkkeille vastustuskykyisiä mikrobeja vastaan. Ne ovat superpöpöjä, eivätkä ne tottele antibiootteja.

Hollantilaiset tutkijat ovat kehittäneet uuden keinon kartoittaa vastustuskykyisten bakteerilajien avainalueita. Potentiaalista tulevaa pandemiaa vastaan käydään talousdatalla.

Tarkkailussa ovat Saharan eteläpuolinen Afrikka ja Lähi-itä. Tutkijoiden malli esiteltiin Proceedings of the National Academy of Sciences -julkaisussa vuodenvaihteessa.

Tutkijaryhmä on nojannut olemassaolevaan ekonomiseen dataan. Määrittäviä tekijöitä ovat maan kansantulo, terveydenhuollon kustannukset ja korruption määrä. Tutkijat käyttävät Maailmanpankin taloustietoja sekä erilaisia terveystietoja jäljittäessään yhdeksän eri patogeenin toimintaa.

Näillä tiedoilla katetaan jopa 99 prosenttia maailman väestöstä.

Raportin mukaan kuuden tarkastellun patogeenin kohdalla mallin ennustuskyky on 78-86 prosentin luokkaa. Antimikrobista vastustuskykyä mittaavat luvut antavat siis varsin hyvät mahdollisuudet ennustaa tulevia epidemioita.

Uusi menetelmä antaa mahdollisuuden ennustaa monien yhtäaikaisten tekijöiden tuottaman vaaran konfliktimaissa kuten Syyriassa, Jemenissa ja Irakissa. Tietojen avulla voidaan auttaa maita auttamaan itseään.

Tutkijat tunnustavat mallin epätäydellisyyden. Jatkossa pitää käyttää muidenkin kuin Maailmanpankin keräämiä tietoja. Myös ilmastonmuutoksen vaikutuksen arviointi sekä metagenominen analyysi ihmisjätteistä auttavat parantamaan mallia.

 

Biokemian emeritusprofessorin Matti Vuennon mukaan bakteereja ei tule unohtaa Covid-19 -pandemian keskellä. Tutkijat ovat varoitelleet superbakteerien tuhovoimasta etenkin köyhemmissä maissa, joissa valvonta ei kunnolla toimi.

Vuento muistuttaa, että WHO:kin nimennyt vastustuskyvyn mikrobilääkkeille yhdeksi yhdeksi tärkeimmistä ihmiskuntaa uhkaavista vaaroista.

”Superbakteeri-infektio on vaikeasti hoidettava. Tavanomaiset antibiootit vaikuttavat heikosti tai eivät ollenkaan. Taloudelliset resurssit joutuvat koetukselle ja ihmishenkiä menetetään. Uusia antibiootteja tulee käyttöön erittäin hitaasti. Koronapandemia on jättänyt varjoonsa ongelman, joka koko ajan pahenee.”

Vuento kertoo, että vuonna 2015 luotiin kansainvälinen toimintasuunnitelma antibioottiresistanssin hillitsemiseksi (GAP) sekä mikrobilääkkeiden resistenssin ja käytön valvontajärjestelmä (GLASS).

Kattojärjestöjen merkitys on kiinni siitä, paljonko valtiot panostavat työhön resursseja.

 

Mikrobien torjuntatyön onnistumisella voi olla vaikutusta jopa kahden miljardin ihmisen elämään.

Jos mikrobit voittavat, tulokset voivat olla katastrofaaliset. On arvioitu, että globaalilla tasolla tällaiset bakteerit aiheuttavat tulevina vuosina ja vuosikymmeninä enemmän kuolemia kuin syöpä.

”Tämä koskee tietenkin kaikkia mikrobimuotoja, bakteerien lisäksi sieniä, mikroskooppisia loisia ja viruksia. Suurin huomio on kohdistunut superbakteereihin, koska näille on kehittynyt kyky torjua useiden bakteereja tuhoavien lääkkeiden eli antibioottien vaikutusta. Ne ovat moniresistenttejä.”

WHO:n ja paikallisten viranomaisten valvonta on toiminut rikkaissa maissa hyvin mutta vaikkapa Kamerunissa ja Iranissa ei niinkään. Kaikilla ei ole valmiuksia valvontaan. Informaation puute lisää riskejä.

”Syitä antibioottiresistenssin syntyyn ovat antibioottien liiallinen käyttö ja väärinkäyttö. Ne aiheuttavat bakteereille evoluutiopainetta kehittää vastustuskykyä”, Vuento sanoo.