Suomi pääosassa kuulun tietokirjailijan uutuusteoksessa: esimerkki valtiosta, joka koki syvän kriisin, mutta pystyi luomaan nahkansa

Yhdysvaltalaisen Jared Diamondin Mullistus kertoo kuudesta valtiosta, jotka ovat käyneet läpi mullistavan kriisin. Suomelle tämä kriisi oli toinen maailmansota.
Tiede 8.10.2019 15:37
Suomen kokemukset toisessa maailmansodassa ovat esimerkki valtiota mullistavasta kriisistä tietokirjailija Jared Diamondin uutuusteoksessa.
© SA-kuva

Maailman suosituimpiin tietokirjailijoihin kuuluvan amerikkalaisen Jared Diamondin uusimmassa teoksessa Suomi nousee pääosaan.

Lokakuussa suomeksi ilmestyvässä Mullistuksessa (Terra Cognita) Diamond käsittelee Suomen historiaa ensimmäisenä esimerkkinä kriisien mullistamista valtioista.

Diamondin uutuusteos on jatkoa vuoden 2005 tietokirjalle Romahdus, joka käsitteli sitä, miten yhteiskunnat tuhoutuvat. Uutuuskirja käsittelee sitä, miten kansakunnat toipuvat mullistavista kriiseistä ja muuttavat muotoaan.

Suomi on ensimmäinen kirjan kuudesta esimerkkivaltiosta, joiden historian kautta Diamond käsittelee aihettaan. Muita maita ovat Japani, Chile, Indonesia, Saksa ja Australia. Suomen kohdalla kriisinä ovat kaksi Neuvostoliittoa vastaan käytyä sotaa sekä niitä seurannut Saksaa vastaan käyty Lapin sota.

Suomen epätodennäköiseltä näyttänyttä menestystä ylivoimaista Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa Diamond selittää muun muassa motivaatiolla.

”Suomalaiset sotilaat ymmärsivät taistelevansa perheistään, maastaan ja itsenäisyydestään, ja he olivat valmiit kuolemaan niiden puolesta”, hän kirjoittaa.

Suomen etuna olivat Diamondin mukaan myös se, että sotilaat tunsivat maaston ja metsät joissa taistelivat, sekä vastapuolta tehokkaampi komentorakenne.

”Suomen armeija oli Israelin armeijan tapaan paljon lukumääräänsä tehokkaampi, koska se oli epämuodollinen ja korosti sotilaiden aloitekykyä ja omia päätöksiä sokean käskyjen tottelemisen asemesta.”

Diamond nostaa myös suomen kielen yhdeksi kansallista identiteettiä ja puolustustahtoa rakentaneista tekijöistä.

”Suomen kielestä tuli suomalaisen kansallisen identiteetin ydin, ja siksi niin monet suomalaiset olivat valmiit kuolemaan Neuvostoliittoa vastaan käydyssä sodassa”, Diamond kirjoittaa.

Suomi kuuluu baskin sekä sukulaiskieltensä viron ja unkarin ohella Euroopan ainoisiin yhä puhuttuihin äidinkieliin, jotka eivät kuulu indoeurooppalaiseen kieliperheeseen.

 

Suomen sodassa kaatuneet 100 000 ihmistä voivat kuulostaa vähäiseltä verrattuna muiden toisen maailmansodan maiden tappioihin, mutta kirjailija huomauttaa, että määrä oli yli 2,5 prosenttia Suomen tuolloisesta 3,7 miljoonan väestöstä.

”Suhde olisi sama, jos 9 miljoonaa yhdysvaltalaista kuolisi sodassa tänä päivänä: miltei kymmenen kertaa enemmän kuin on kaatunut maamme 240-vuotisen historian kaikissa sodissa”, Diamond huomauttaa.

”Lisäksi 94 000 suomalaista vammautui, 30 000 naista jäi leskeksi, 55 000 lasta orvoksi ja 615 000 menetti kotinsa. Nyky-Yhdysvaltoissa vastaava tarkoittaisi 8 miljoonaa vammautunutta, 2,5 miljoonaa leskeä, 4,2 miljoonaa orpoa ja 50 miljoonaa kotinsa menettänyttä.”

Jatkosodassa Suomi mobilisoi kuudenneksen väestöstään palvelemaan armeijassa tai työskentelemään suoraan sen alaisuudessa. Diamond korostaa tämänkin seikan poikkeuksellisuutta vertaamalla sitä kotimaansa väestöön.

”Se oli suurin prosenttiosuus toiseen maailmansotaan osallistuneissa maissa. Nykyisessä Yhdysvalloissa se tarkoittaisi yli 50 miljoonan ihmisen kutsumista sotapalvelukseen.”

 

Diamondin mukaan Suomen sodanjälkeistä politiikkaa muovasi vuosikymmenien ajan katkera pettymys ulkovaltoihin, joilta ei herunut apua hädän hetkellä. Kokemus johti sodanjälkeisten presidenttien mukaan nimettyyn Paasikiven-Kekkosen linjaan ja suomettumiseen.

”Linja käänsi päälaelleen Suomen 1930-luvun tuhoisan, Venäjän huomiotta jättämisen politiikan. Paasikivi ja Kekkonen oppivat tuolloisista virheistä”, kirjoittaa Diamond.

Diamondin mukaan Paasikivi ja Kekkonen sisäistivät ankarat tosiasiat, että Suomi on pieni ja heikko maa, joka ei voinut odottaa apua läntisiltä liittolaisilta ja jonka oli pidettävä jatkuvasti mielessään Neuvostoliiton kanta.

Neuvostoliiton luottamuksen ylläpitäminen edellytti Suomelta Diamondin mukaan äärimmäisiäkin tekoja, kuten luopumista osasta taloudellista riippumattomuutta ja joustamista sananvapaudessa.

Diamond suhtautuu ymmärtäväisesti myös suomalaiseen näkemykseen, että jatkosodassa Suomi oli Saksan ”kanssasotija”, ei täysi liittolainen. Diamond perustelee tätä sillä, ettei Suomi koskaan taipunut kaikkiin natsi-Saksan kaikkiin pyyntöihin.

”Erityisesti Suomi kieltäytyi jyrkästi kahdesta saksalaisten pyynnöstä: lähettämään Suomen juutalaisia Saksaan (vaikka se lähettikin pienen ryhmän ei-suomalaisia juutalaisia Gestapolle) ja hyökkäämään Leningradiin pohjoisesta, kun saksalaiset hyökkäsivät etelästä.”

Diamondin mukaan suomalaisten kieltäytyminen Leningradiin hyökkäämisestä varmaankin pelasti kaupungin, joka selvisi saksalaisten pitkästä piirityksestä.

Kirjailija arvelee sen myös vaikuttaneen Stalinin myöhempään päätökseen, ettei Suomesta ollut tarpeen valloittaa Karjalaa suurempaa osaa.

Diamondin mukaan ulkopuoliset aikalaiset eivät ymmärtäneet Suomen tilannetta tai nähneet eroa ”liittolaisen” ja ”kanssasotijan” välillä.

”Kun kasvoin Yhdysvalloissa toisen maailmansodan aikana, pidin Suomea yksinkertaisesti neljäntenä akselivaltiona Saksan, Italian ja Japanin rinnalla”, Diamond kertoo.

 

Diamond tunnetaan tietokirjailijana parhaiten vuoden 1997 menestysteoksestaan Tykit, taudit ja teräs, joka selitti ihmiskunnan historiaa ja eri kansojen asemaa ympäristötekijöiden ja maanviljelyn kehityksen kautta.

Vaikka kyseessä on yksi kaikkien aikojen suosituimmista tietokirjoista, sillä on ollut myös paljon arvostelijoita, joiden mukaan Diamondin selitykset ovat yliyksinkertaisia tai jopa vääristeleviä.

Toisaalta kirjalla on suuri joukko puolustajia, joiden mukaan sen tarjoama maailmanselitys on mittakaavansa ja näkemyksensä puolesta vertaansa vailla. Kirja voitti Pulitzer-palkinnon.

Romahdus oli jatkoa Tykeille, taudeille ja teräkselle, ja nyt julkaistu Mullistus täydentää kirjasarjan trilogiaksi.