Suolistobakteerit voivat laukaista MS-taudin

Kaksi eri tutkimusta vahvisti mikrobien kytkyn sairauteen.
Kirsi Heikkinen
Tiede 13.9.2017 15:36

Suolistomikrobien on viime vuosina todettu kytkeytyvän moniin sairauksiin. Nyt kaksi eri tutkimusryhmää tarjoilee Pnas-lehdessä näyttöä siitä, että mikrobit ovat yhteydessä multippelisleroosiin eli MS-tautiin.

MS on keskushermoston sairaus, josta kärsii noin 2,5 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa. Taudissa elimistön oma immuunijärjestelmä harhautuu rikkomaan hermosolujen haarakkeita peittävää eristettä, myeliiniä, mikä haittaa signaalien kulkua keskushermostossa. Se aiheuttaa muun muassa tasapaino- ja näköhäiriöitä.

Tutkijat eivät vielä tiedä, miksi immuunisolut alkavat luulla myeliiniä viholliseksi.

”Alttiusgeenejä on tunnistettu, mutta riski ei selity vain geeneillä”, neurologian professori Sergio Baranzini Kalifornian yliopistosta sanoo tiedotteessa.

”Identtisistä kaksosistakin, joilla on sama perimä, MS-diagnoosin jakaa vain 35 prosenttia.”

Lukuisat tutkimukset vihjaavat, että yksi selitys voisi löytyä suolistosta. On nimittäin havaittu, että siellä elävät mikrobit voivat suoraan vaikuttaa immuunijärjestelmään.

Baranzini kollegoineen halusi ottaa selvää, osallistuvatko mikrobit MS-taudin kehittymiseen. Vihiä tällaisesta kytköksestä on saatu jo aiemmin. Muun muassa professori John Cryan Corkin University Collegesta ryhmineen osoitti viime vuonna Nature-lehdessä, että suoliston mikrobeilla on yhteys myeliiniä sääteleviin geeneihin.

Tietyt bakteerit olivat MS-potilailla yleisempiä ja toiset harvinaisempia.

Uudessa tutkimuksessa Baranzin kollegoineen perkasi 71 eri ikäisen MS-potilaan suolistomikrobeja ja vertasi niitä 71 terveen verrokin vastaaviin. Osoittautui, että tietyt bakteerit olivat MS-potilailla yleisempiä ja toiset harvinaisempia.

”Monissa tutkimuksissa todetaan, että ’näitä bakteereja on potilailla enemmän ja noita vähemmän’. Ja homma loppuu sitten siihen”, artikkelin ykköskirjoittaja Egle Cekanaviciute sanoo tiedotteessa.

”Me halusimme sen sijaan tietää, pitääkö huolestua niistä, joita on normaaleja enemmän – ovatko ne haitallisia? Vai onko enemmän väliä niillä, joita on vähemmän, koska ne ovat hyödyllisiä?”

Saadakseen selville, mitä nämä mikrobit tekevät, ryhmä tutki viljelymaljoilla, miten ihmisen immuunisolut reagoivat näihin bakteereihin. Kävi ilmi, että Akkermansia muciniphila sekä Acinetobacter calcoaceticus, joita MS-potilailla oli nelinkertaisesti terveisiin verrattuna, lisäsivät tulehdusta edistäviä soluja, kun taas Parabacteroides distasonis, jota MS-potilailla oli normaalia vähemmän, toimi päinvastoin.

Sitten tutkijat siirsivät näitä kolmea bakteeria mikrobittomiin hiiriin. Vaikutus oli sama: A. muciniphila ja A. calcoaceticus laukaisivat tulehduksen, P. distasonis hillitsi sitä.

Kokeissa tarkasteltiin kutakin bakteerilajia yksi kerrallaan, joten koko mikrobiston mahdollisesta vaikutuksesta MS-potilaisiin tulos ei vielä kerro juuri mitään. Siksi tutkijat siirsivät mikrobeja kuhisevaa ulostetta hiiriin, joilla oli geneettinen alttius sairastua MS-taudin kaltaiseen keskushermostosairauteen.

Paljastui, että MS-potilailta siirretty ulostemassa rapautti hermosoluja enemmän kuin terveiltä saadut suolistopöpöt.

 

Toisessa nyt julkaistussa tutkimuksessa saksalaisen Max Planck -instituutin tutkijat kollegoineen – Baranzani ja Cekanaviute olivat myös mukana – poimivat mikrobeja 34 indenttiseltä kaksosparilta, joista vain toisella oli MS.

Analyysi osoitti, että MS-diagnosoidulla oli hiukan enemmän Akkermansia-bakteereita kuin terveellä kaksosella.

Kun kaksosten suolistomikrobeja siirrettiin hiiriin, joilla oli geneettinen taipumus MS:ää mallintavaan tautiin, MS-potilailta siirteen saaneet hiiret kehittivät tulehduksen aivoihinsa kolme kertaa herkemmin kuin terveeltä kaksoselta mikrobeja vastaanottaneet.

MS-potilaiden suolistobakteerit estivät hiirissä myös tulehdusta hillitsevien molekyylien, kuten IL-10 sytokiinien tuotannon.

”Kaksi eri tutkimusta, joissa käytettiin eri potilaita ja verrokkeja ja eri hiirimalleja, päätyi samankaltaiseen tulokseen”, Cekanaviute summaa.

 

Otokset olivat pieniä ja tulokset vain suuntaa antavia, mutta ne osoittavat, että suolistomikrobeilla voi olla tärkeä rooli MS-taudin synnyssä, tutkijat painottavat.

”Emme usko, että mikrobiomi on ainoa MS-taudin laukaisin”, Cekanaviciute korostaa. ”Mutta näyttää siltä, että suolistomikrobit voivat joko pahentaa tai parantaa tilannetta: sysätä jonkun, jolla on geneettinen alttius sairauteen, kynnyksen yli – tai sitten pitää hänet terveenä.”

Keskustelu