Sopu löytyi Balilla

Karri Kokko
Tiede 15.12.2007 15:28

Balin ilmastokokouksessa on vihdoin päästy sopimukseen neuvottelujen aloittamisesta ensi vuonna. Neuvotteluissa on määrä päättää koko maailmaa kattavasta jatkosta Kioton ilmastosopimukselle.

Jatkoneuvottelut on tarkoitus saada päätökseen vuonna 2009, jotta uusi sopimus ehdittäisiin ratifioida ennen Kioton sopimuksen umpeutumista 2012.

Suomen ja EU-maiden pettymykseksi neuvotteluille ei anneta mitään lukumääräisiä evästyksiä päästöjen vähentämisestä.

Sopuun päästiin sen jälkeen, kun kokouspaikalle palannut YK:n pääsihteeri Ban Ki Moon ja Indonesian presidentti olivat vedonneet tiukasti neuvottelijoihin, jotta nämä hakisivat aktiivisesti sopuratkaisua. Koko maailman katseet seuraavat Balin neuvottelijoita, huomautti presidentti Susilo Bambang Yudhoyono.

Viimeisenä kantona kaskessa oli Yhdysvallat, joka viimeisenä taipui sovintoesityksen taakse. Vielä hetkeä aiemmin Yhdysvaltain pääneuvottelija Paula Dobriansky oli vaatinut kehitysmailta lisää toimia päästöjen rajoittamiseen. Valtavan arvosteluryöpyn jälkeen Yhdysvallat käänsi kelkkaansa ja ilmoitti olevansa valmis sopuun.

Tiilikainen tyytyväinen

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) on erittäin tyytyväinen syntyneeseen sopuun. Hän pitää tärkeänä, että kaikki maat sitoutuivat mukaan ja tunnustivat, että yhteiseen maailmanlaajuiseen ongelmaan tarvitaan maailmanlaajuinen ratkaisu.

”Optimismin ote kannatti. Kaikkien vaikeuksien jälkeen meillä on nyt kasassa se ilmastopaketti, mitä lähdettiin hakemaan”, Tiilikainen sanoi.

Hän oli tyytyväinen kokouksen antiin myös Suomen kannalta. Energiatehokkuuteen sijoittaneet suomalaiset metalli- ja metsäteollisuuden yritykset hyötyvät, jos neuvotteluissa päästään uuteen kansainväliseen ja kattavaan ilmastosopimukseen.

”Jos kaikki maat sitoutuvat yhteiseen järjestelmään, niin se hyppäyksenomaisesti parantaa sitä todennäköisyyttä, että maailman eri kolkissa on jotakuinkin reilut kilpailuolosuhteet. Silloin ne yritykset, joilla energiatehokkuus on kunnossa, jotka ovat investoineet tai nyt investoivat ilmastoa säästäviin ratkaisuihin, hyötyvät tästä.”

”Suomen kannalta oli myös iloinen yllätys, että metsien merkitys ilmastonmuutoksessa sai vahvan aseman. Ratkaisu oli hyvin perusteltu, sillä metsäkato aiheuttaa noin 20 prosenttia maapallon ilmastopäästöistä”, Tiilikainen sanoi.

Edessä kova urakka

Tiilikainen piti selvänä, että edessä olevasta kaksivuotisesta neuvottelukierroksesta tulee vaikea, kun jo neuvotteluteemoista sopiminen oli näin kovan työn takana.

Nyt olikin olennaisempaa saada kaikki mukaan ja sopia neuvotteluaiheista kuin se, että olisi tehty jo linjauksia prosenttimääräisistä päästöjen leikkaustavoitteista.

Vaikka viime metreillä puhuttiin nimenomaan Yhdysvaltojen kannan pyörtämisestä, Tiilikainen muistutti monien muidenkin maiden tehneen kompromisseja: kehitysmaiden, Venäjän, Kiinan, Intian. EU:kin olisi toivonut täsmällisempää ja tiukempaa loppuasiakirjaa.

”Ei kai Yhdysvallat halua pahiksen leimaa.”

Tiilikainen osallistui Balin kokoukseen suhteellisen tuoreena ministerinä. Sillä ei hänen mukaansa ollut merkitystä.

”Olihan tämä kova revohka. Ei siinä parane miettiä, kuinka kauan on tehtävässä ollut. Tehtävät hoidetaan, kun on sen aika.”

Järjestöt ristiriitaisissa tunnelmissa

Ympäristöjärjestöt suhtautuvat YK:n ympäristökokouksen tuloksiin ristiriitaisin tuntein. Järjestöt ilmaisivat huolensa etenkin siitä, ettei Balin kokouksen loppulauselmassa määritetty tarkkoja päästöjen leikkaustavoitteita.

Maailman luonnonsäätiö WWF katsoo tiedotteessaan, että Balilla syntynyt sopimus ohjaa liian hitaalle tielle kohti päästövähennyksiä. Yhdistys viittaa siihen, ettei sopimukseen saatu selkeitä ja sitovia päästövähennysrajoja. WWF varoittaa, että sitovien tavoitteiden puute vaikeuttaa sopimuksien jatkoneuvotteluja. Yhdistys kuitenkin kiittää sitä, että kaikki 190 maata saatiin sitoutumaan neuvotteluihin Kioton sopimuksen jälkeistä aikaa koskevasta sopimuksesta.

Samoilla linjoilla on myös Suomen luonnonsuojeluliitto. Se pitää huolestuttavana myös sitä, ettei kaikkia teollisuusmaita, erityisesti Yhdysvaltoja vaadita yksiselitteisesti sitoutumaan Kioton kaltaisiin määrällisiin rajoituksiin.

Ympäristöjärjestö Greenpeace on puolestaan ilmaissut olevansa huojentunut sovusta. Järjestön ilmastokampanjavastaava Kaisa Kosonen sanoo, että toivoa vaarallisen ilmastomuutoksen torjumisesta on nyt enemmän kuin koskaan. Hän on tyytyväinen siitä, että Kioton pöytäkirjan vasta allekirjoittanut Australia ja monet kehitysmaat ovat valmiita ottamaan nykyistä enemmän vastuuta ilmastonmuutoksen torjumisesta.

Kosonen kuitenkin painottaa, ettei lopputulos ole täydellinen, sillä se avaa porsaanreikiä, joista osapuolet voivat yrittää hankkia itselleen erityiskohtelua.

(STT–DPA–Reuters)