Sokkelotesti varmisti: Lehmät ovat selvästi älykkäämpiä kuin on luultu – ”Ne todella miettivät sitä”

Vasikan sarvien poisto heijastuu kielteisesti lehmän tunne-elämään.
Tiede 20.8.2015 07:30
Ayshirevasikka kesälaitumella Hyvinkäällä toukokuussa 2009 © Pekka Sakki / Lehtikuva

Älykkäinä eläiminä pidetään yleensä delfiinejä, elefantteja ja apinoita. Nyt samaan joukkoon on syytä nostaa myös lypsylehmät.

Lehmillä on eläinkunnan mittakaavassa varsin korkeita kehittyneitä kognitiiviisia kykyjä. Tästä kertoo tuoreeltaan Sydneyn yliopistossa kehitetty testi.

Koetta varten Alexandra Green koulutti kuutta lypsylehmää navigoimaan suuressa T-mallisessa sokkelossa, joka on tuttu myös hiiri- ja rottakokeista. Lehmät opetettiin seuraamaan sokkelossa ääntä saadakseen ruokaa.

Ainoastaan kuukauden koulutuksella neljä lehmää kuudesta onnistui testissä täysin ja kaksi muuta onnistui 75-prosenttisesti, Green kertoo New Zealand Farmer -lehdessä. Tulokset viestivät asiantuntijoiden mukaan lehmien korkeatasoisesta päätöksenteko- ja päättelykyvystä.

”Ne käänsivät päänsä sinne, missä ääni oli”, Green kertoo. ”Ne todella miettivät sitä, kun vielä alussa ne arvailivat.”

 

Yksi lehmistä suoritti tehtävän 20 sekunnissa, mikä viittaa asiantuntijoiden mukaan siihen, että älykkyys voi vaihdella lajitovereiden välillä suuresti.

Selkeimpiä tuloksia saatiin, kun käytössä oli kullekin lehmälle oma ääni – samaan tapaan kuin niitä kutsuttaisiin omilla kutsumanimillä.

Opiskelija Alexandra Greenin testin tuloksilla saattaa olla merkittäviä vaikutuksia karjatalouteen, kertoo maatalouteen erikoistunut tohtori Cameron Clark.

Farmarit voisivat Clarkin mukaan kouluttaa karjaansa äänen avulla saapumaan lypsylle. Tämä vähentäisi manuaalista suorittamista ja parantaisi näin ollen tilan tehokkuutta. Farmarin porkkanana voisivat olla muun muassa pitemmät aamu-unet.

Lehmillä on tunnistettavissa myös voimakasta emotionaalista herkkyyttä, selviää eläintieteen professori Daniel Wearyn johtamasta tutkimuksesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että nupoutuksen, vasikan sarvien poiston, seurauksena vasikoilla ilmeni samankaltaisia tunnetiloja kuin mitä on havaittavissa emoistaan erotetuilla vasikoilla. Tämä näkyy muun muassa kroonisena stressinä, ruokailuhaluttomuutena ja pessimismin kaltaisena mielentilana.

Toisessa Wearyn tutkimuksessa selvisi, että eristyksissä olevat lehmät – mikä on yleinen käytäntö maataloudessa – olivat keskimääräistä ahdistuneempia ja pärjäsivät huonommin kognitiivisissa testeissä.

 

Lehmät saattavat myös piilotella ihmisiltä esimerkiksi kivun kokemuksiaan, mikä vaikeuttaa niiden tunnetilojen ja viestinnän tulkintaa, kertoo tutkijatohtori Marianna Norring Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksesta.

”Tätä vaikeutta ei pidä kuitenkaan tulkita niin, että tunnetta ja ajatuksia olisi vähemmän”, Norring tähdentää.

Kuten muidenkin tuotantoeläinten kohdalla, myös lehmien tapauksessa niiden ympäristöllä on Norringin mukaan usein varsin vähän annettavaa eläinyksilön uteliaisuuden ja henkisen vireyden toteuttamiselle.

”Lehmien ja vasikoiden sosiaalinen ympäristökin voi olla usein niiden omien intressien vastainen, kun eläimiä ryhmitellään.”

Yksi merkittävä keino lehmien hyvinvoinnin parantamiseen olisi Norringin mukaan kesälaiduntamisen ja vapaan jaloittelun tarjoaminen.

”Näin lehmät saisivat positiivisia kokemuksia paikkaamaan mahdollisia epämiellyttävämpiä elämänkokemuksia.”