Sikainfluenssa: Vain työikäisille lääkitystä?

Tiede 9.8.2009 08:00

Italialaistutkijoiden mielestä sikainfluenssalääkkeitä ei kannata tuhlata ikäihmisiin.

Aasialaisinfluenssarokotusta 1957New York elokuussa 1957. Sairaanhoitaja Marjorie Hill saa tohtori Joseph Ballingerilta rokotuksen aasialaista influenssaa vastaan. Kuva AP / Lehtikuva

Jos sikainfluenssa käyttäytyy ja leviää samalla tavalla kuin vuosien 1918-1919 espanjantauti, hoito pitäisi keskittää nuorille potilaille. Varsinkin sellaisissa maissa, joissa lääkkeitä on vähän, niiden käyttö ikäihmisiin on tuhlausta, kirjoittavat italialaiset tutkijat BMC Infectious Diseases -julkaisussa.

He ovat päätyneet tulokseen tutkimuksessaan, jossa mallinnettiin sikainfluenssaa 20-40 miljoonaa ihmistä tappaneen espanjantaudin kokemusten ja nykytiedon perusteella. Espanjantauti oli vaarallisin nuorille aikuisille, toisin kuin useimmat kausi-influenssat, joissa suurimpia riskiryhmiä ovat vanhukset.

Kimmoke mallinnukseen syntyi siitä, kun H1N1-viruksen tullessa Italiaan havaittiin, että maassa oli lääkettä vain 12 prosentille väestöstä. Maailman terveysjärjestön WHO:n suosituksen mukaan lääkettä pitäisi riittää vähintään 25 prosentille.

Mallinnuksessa ilmeni, että lääkityksellä pystyttäisiin vähentämään työikäisten sikainfluenssapotilaiden kuolemantapauksia 40 prosenttia, mutta yli 65-vuotiaiden keskuudessa vain 2,8 prosenttia. Vaikka ikään sidottu priorisointi on eettisesti kiistanalaista, yli 65-vuotiaiden jättäminen ilman lääkkeitä saattaa olla tehokkain tapa pelastaa henkiä ja estää tautia, raportoi tutkimuksen johtaja Stefano Merler. Myös niissä maissa, joissa lääkevarastojen vähimmäistaso ylitetään, on mahdollista vähentää sairastuvuutta ja kuolleisuutta ikäpainotuksella, hän sanoo.

Rokotusjärjestys auki

”Reippaasti sanottu”, toteaa ylijohtaja Juhani Eskola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, mutta myöntää, että keskustelu on tarpeellista ja Suomessakin joudutaan priorisoimaan, eli pohtimaan ainakin sitä, missä järjestyksessä ihmisiä lääkitään tai rokotetaan.

Lääketilanne on Suomessa kuitenkin selvästi parempi kuin Italiassa. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan maassamme on valtion varmuusvarastoissa tällä hetkellä noin 1,5 miljoonaa Tamiflu- ja Relenza-lääkeannosta, ja myös kaupallisissa varastoissa jonkin verran. Syyskuussa lääkevarastot nousevat yli kahteen miljoonaan annokseen, joten niitä riittää noin 40 prosentille väestöstä.

Rokotteita Suomeen on tulossa peräti kymmenen miljoonaa annosta, eli kaksi rokotetta jokaiselle suomalaiselle. Puolet tilatuista rokotteista on jo tulossa, ja toisesta, talvella tulevasta puolikkaasta, käydään vielä viimeisiä neuvotteluja. Koska rokotteet kuitenkin tulevat pienemmissä erissä, niiden käyttöä joudutaan porrastamaan. Ensimmäisenä ryhmänä on tarkoitus rokottaa hoitohenkilökuntaa, joka työnsä puolesta joutuu altteimmaksi tartunnoille.

Sen jälkeinen järjestys on vielä avoin. Päätöksiä varten odotetaan vielä tarkempia tietoja rokotteiden saapumisaikataulusta sekä toisaalta lisää tietoa pandemian edistymisestä ja luonteesta. Sekään ei ole vielä selvillä, onko rokotetta ylipäänsä tarpeen ja viisasta antaa kaikille halukkaille – eivätkä kaikki sitä luultavasti haluakaan. Jos pandemia jää pelättyä lievemmäksi, kuten nyt näyttää, rokotusohjelmakin voi supistua.

Lääkinnän ja rokotusten priorisointia jouduttiin Suomessa pohtimaan edellisen kerran lintuinfluenssa uhan aikana vuonna 2006. Silloin periaatteeksi eettisessä neuvottelukunnassa tuli se, että säästettävien elinvuosien määrän pitäisi olla mahdollisimman suuri, mutta käytäntöön tätä periaatetta ei ole tarvinnut toistaiseksi soveltaa.

Myös tavallisten kausi-influenssojen aikana punnitaan, millä ryhmillä on suurimmat riskit. Usein sellaisia ovat ikääntyneet ja kroonisia sairauksia potevat, mutta nyt sikainfluenssassa, samoin kuin espanjantaudissa, riskiryhmiä voivat olla erityisesti raskaana olevat naiset sekä pienet lapset. Toistaiseksi näyttää siltä, että ikäihmisillä saattaa olla tautia vastaan jonkinlaista suojaa, joka vähentää riskiä. Siksi rokotukset mahdollisesti aloitetaan joistakin muista riskiryhmistä, Eskola arvioi.

Italiassa ja hieman muuallakin maailmassa muutamat eläkeläisjärjestöt ovat paheksuneet rokotusten mahdollista ”ikärasismia”. Suomessa taas on keskusteltu siitä, onko sikainfluenssarokotteiden testaaminen lapsilla Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksessa turvallista ja moraalisesti oikeaa. Eskola pitää huolta hieman liioiteltuna, koska vastaavia testejä on tehty jo vuosikausia, aiemmin ne vain eivät ole liittyneet näin kohuttuun epidemiaan.