Saako ihmisen geenejä tuunata? Uskonnollisuus ja tiedon taso muovaavat suhtautumista

Yleinen mielipide painottaa kansalaisten kuulemista, kun päätetään geenisaksien käytöstä ihmisissä, paljastaa USA:ssa tehty kysely.

Crispr
Teksti
Kirsi Heikkinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Geenimuokkaustekniikka harppoo eteenpäin: yhdysvaltalais-korealais-kiinalainen tutkimusryhmä raportoi Nature-lehdessä 2. elokuuta onnistuneensa ensi kertaa poistamaan ihmisalkiosta sairautta aiheuttavan geenivirheen. Kokeellinen tulos saatiin aikaan niin kutsutuilla “geenisaksilla” eli crispr-cas9-menetelmällä.

Mitä suuri yleisö ihmisen geenien tuunaamisesta oikein tuumaa?

Professori Dietram Scheufele Wisconsin–Madisonin yliopistosta kollegoineen selvitti yhdysvaltalaisten kantaa asiaan. Vuodenvaihteessa 2016–2017 kerätty, koko maan aikuisväestöä heijastava kyselyaineisto paljasti, että 59 prosenttia kansalaisista sallisi ihmisgeenien muokkauksen hoitotarkoituksessa. 33 prosenttia kelpuuttaisi syyksi myös ominaisuuksien, kuten silmien värin, muovailun.

Ne, jotka tiesivät geenimuokkauksesta eniten, suhtautuivat sen käyttöön ihmisissä muita suopeammin. Uskonnolliset henkilöt pitivät ihmisen geeneihin puuttumisesta vähiten.

 

Kaksi kolmesta yhdysvaltalaisesta piti somaattisten ja ituradan solujen geenien korjailua yhtä hyväksyttävänä, jos tavoitteena oli sairauden parantaminen. Ituradan muutokset periytyvät myös tuleville sukupolville.

Iturataan kohdistuvaan ominaisuuksien kohenteluun asennoiduttiin kielteisemmin. 51 prosenttia vastaajista ei pitänyt sitä hyväksyttävänä.

”Aineistomme vihjaa, että kansalaisten puntarissa tavoite painaa enemmän kuin somaattisten solujen ja ituradan ero”, tutkijat kertovat Science-lehden Policy Forum -osiossa julkaistussa artikkelissaan.

Omasta suhtautumisestaan riippumatta vastaajat olivat yleisesti sitä mieltä, että tiedeyhteisön pitää ottaa kansalaisten näkemys huomioon ennen, kuin geenimuokkausta sovelletaan ihmisiin, tutkijat huomauttavat.

 

Muissa maissa yleistä mielipidettä ihmisen geenimuokkauksesta ei ole juuri vielä tutkittu.

Vuonna 2016 Cell Stem Cell -lehdessä julkaistiin maailmanlaajuisen somekyselyn tulos aiheesta. Siihen osallistui 12 500 vastaajaa 185 maasta.

59 prosenttia heistä kannatti ihmisen geenien muokkausta hengenvaarallisten tautien taklaamisessa. Alle kymmenen prosenttia vastusti sitä. Muuhun kuin terveyteen liittyvän muokkauksen tuomitsi 43 prosenttia vastaajista. Sen sijaan alkionmuokkaus nähtiin yhtä hyväksyttävänä kuin lasten tai aikuisten geenien.

Näiden mielipiteiden yleistettävyys on kuitenkin hyvin rajallinen, koska vastaajia ei ollut valikoitu mitenkään. Otos ei siis edustanut eri maiden väestöjä.

”On hankala arvioida, kuinka merkityksellisiä ei-edustavat vastaukset lukuisista eri kulttuureista ovat, ja miten ne vertautuvat omiimme”, Scheufele kommentoi Suomen Kuvalehdelle.

”Oletukseni on, että asenteet ihmisen geenimuokkaukseen mukailevat suhtautumista geenimanipulaatioon”, Scheufele arvioi. ”Se saa vähemmän kannatusta sellaisissa maissa, kuten Saksassa, missä on pitkä historia geenimuunneltujen organismien vastustamisessa.”

Suomalaisten asennoitumista geenimuokkaukseen ei ole toistaiseksi tutkittu.