Ruoan haistaminen voi lihottaa

Iän, vamman tai sairauden takia hajuaistinsa menettäneet ihmiset muuttuvat usein anorektisiksi.
Tiede 17.8.2017 07:27

© RONI REKOMAA / Lehtikuva

Hajuaistimus voi määrätä lopulta yllättävän paljon sitä, mihin suuntaan paino kehittyy. Tästä kertoo Kalifornian Berkleyn yliopiston tutkimus.

Tutkijat hyödynsivät geeniterapiaa, jolla he tuhosivat hajuaistiin linkittyviä hermosoluja aikuisilta hiiriltä. Myöhemmin tutkijat paikkasivat hiirien tuhotut hermosolut kantasoluilla, jolloin hiirien hajuaisti palautui.

Hajuaistinsa menettäneet liikalihavat hiiret kevenivät painoltaan normaalipainoisiksi. Nämä hiiret menettivät kehostaan ainoastaan rasvaa, eivät siis lihas-, elin- tai luumassaa.

Sen sijaan hiirillä, joilla hajuaisti säilyi normaalina, paino nousi kaksinkertaiseksi. Parhaiten haistaneet hiiret lihoivat vielä tätäkin enemmän.

 

Erityisen yllättäväksi havainnot teki se, että hoikistuneet ja lihavoituneet hiiret söivät saman määrän rasvaista ruokaa. Eli niiden saamat kalorimäärät olivat yhtä suuria.

Hajuvajailla hiirillä valkoiset rasvasolut – joita kertyy ihmisillä tyypillisesti reisien ja keskivartalon ympärille – muuntuivat ruskeiksi rasvasoluksi. Ne polttavat rasvahappoja tuottaakseen lämpöä ja siten myös kaloreita.

Joillakin hiirillä lähes kaikki valkoinen rasva muuntui ruskeaksi rasvaksi, jolloin hiiristä tuli tutkijoiden sanoin ”hoikkia rasvanpolttokoneita”.

Tulokset viittaavat siihen, että ruokien tuoksulla voi olla tärkeä rooli siinä, miten elimet käsittelevät kaloreita.

”Aistinvaraiset järjestelmät ovat tärkeässä asemassa aineenvaihdunnassa. Painonnousu ei ole pelkästään saatujen kalorien summa, vaan kyse on myös siitä, miten nämä kalorit havaitaan”, sanoo tutkimusjohtaja Andrew Dillin.

Entä jos manipuloimme hajuaistia?

Etsiessämme ruokaa elimistö varastoi kaloreita siltä varalta, että energiaa ei olekaan saatavilla.

Kun ruoansaanti on turvattu, elimistö kokee vapaaksi polttaa kaloreita.

Tutkimustiedot kertovat myös, että ollessamme nälkäisiä kehomme vahvistaa hajuaistiamme edistääkseen energiansaantia.

Berkleyn yliopiston tutkijoiden mukaan hajujärjestelmän ja aineenvaihduntaa säätelevien aivoalueiden välillä on keskeinen yhteys, joskin nämä hermoyhteydet ovat vielä tuntemattomia.

Erityisen tärkeä aivoalue tässä suhteessa on hypotalamus, joka säätelee muun muassa kehon lämpötilaa, nälkää ja janoa.

”Tämä raportti on yksi ensimmäisistä tutkimuksista, joka todella osoittaa, että jos manipuloimme hajuaistia, voimme itse asiassa muuttaa aivojen tapaa havainnoida ja säädellä energiatasapainoa”, kertoo tutkimuksin osallistunut molekyylibiologi Céline Riera.

Jos samat tulokset pystytään vahvistamaan ihmisillä, tutkijoiden mukaan on mahdollista kehittää lääkkeitä, jotka eivät häiritse hajua mutta silti estävät painonnousuun vaikuttavia aineenvaihdunnan ketjuja.

 

Harvardin yliopiston raportti kertoo, että esimerkiksi yli 90 prosenttia Alzheimer-potilaista kärsii jonkinasteisesta hajuaistin menetyksestä, mikä voi kuulua sairauden varhaisiin oireisiin.

Myös enemmistö Parkinsonin tautia sairastavista kärsii tämän tyyppisestä hajuaistin häiriöstä.

Hajuaistinsa iän, vamman tai sairauden takia menettäneet ihmiset muuttuvat usein anorektisiksi.

Syyt tähän ovat osin epäselviä, sillä syömisen aiheuttaman mielihyvän katoaminen johtaa usein myös masennukseen, mikä itsessään voi olla ruokahalun katoamisen syy.

Syömishäiriöstä kärsivillä ihmisillä, kuten anorektikoilla tai liikalihavilla, hajuaistijärjestelmään liittyvät hermoyhteydet ovat mahdollisesti vaurioituneet. Hajuaistimuksen herkkyys saattaa olla heikompi tai voimakkaampi näillä potilailla verrattuna muihin.

Berkelyn yliopiston tutkijat selittävät, että hajuaistin kadottaminen on yhdistettävissä myös voimakkaaseen noradrenaliinitason nousuun, mikä on sympaattiseen hermostoon liittyvä stressireaktio. Tästä voi seurata jopa sydänkohtaus.

Tutkimus julkaistiin Cell Metabolim -lehdessä heinäkuussa.