Rikkaruohomyrkkykiista: Heidi Hautala valitti – EU-oikeus määräsi paperit julkisiksi

Glyfosaatti oli Suomessa maatalouden käytetyin torjunta-aine vuonna 2017. Sitä käytetään rikkakasvien torjuntaan myös kotipuutarhoissa.

glyfosaatti
Teksti
Liisa Kauppinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Vuosia jatkunut kiista maailman käytetyimmän torjunta-aineen ympärillä sai uuden käänteen, kun Euroopan unionin yleinen tuomioistuin määräsi teollisuuden tutkimukset glyfosaatin syöpävaarallisuudesta julkisiksi. Päätös annettiin 7. maaliskuuta.

Näihin tutkimuksiin on osin pohjautunut EU:n ruokaturvallisuusviranomaisen Efsan arvio siitä, ettei glyfosaatti ole vaarallinen ihmiselle. Efsan johtopäätökseen tukeutuen Europan komissio myönsi glyfosaatille viiden vuoden jatkoluvan marraskuussa 2017.

Tuomioistuimen ratkaisun taustalla oli Heidi Hautalan ja kolmen muun vihreän europarlamentaarikon tekemä valitus Efsan päätöksestä salata tutkimuksista aineistoa, koeolosuhteita ja -menetelmiä koskevat osuudet.

Efsa oli tehnyt ratkaisunsa liikesalaisuuksien nojalla, mutta tuomioistuin katsoi, että asiakirjajulkisuudessa yleinen etu ajaa kaupallisten etujen ohitse.

 

Julkisuudessa on toistuvasti nostettu epäilyjä siitä, että teollisuus olisi saanut poikkeuksellisen paljon sananvaltaa EU:n lupaprosessissa.

Tammikuussa 2019 julkaistiin europarlamentaarikkojen tilaama raportti, jonka mukaan saksalainen riskienarviointiviranomainen on plagioinut puolet terveysvaikutusten arvioinnista teollisuuden jättämästä hakemuksesta.

Viranomainen oli esimerkiksi pisteyttänyt 58 tutkimuksen luotettavuuden täsmälleen samoin kuin torjunta-aineteollisuus, mutta häivyttänyt tekstin alkuperäisen lähteen. EU:n lupaprosessin ensimmäisessä vaiheessa glyfosaatin ympäristö- ja terveysriskien arviointi kuului juuri Saksan kontolle.

Koska torjunta-aineteollisuuden omat tutkimukset ovat olleet salaisia, on ollut mahdotonta arvioida sitä, onko niissä noudatettu hyviä tieteellisiä käytäntöjä. Niiden julkistaminen voi valottaa myös sitä, onko tekstiosuuksien plagioinnissa ollut kyse muotovirheestä vai onko se vaikuttanut myös arvioinnin sisältöön.

 

Glyfosaatti oli vuonna 2017 maatalouden käytetyin torjunta-aine myös Suomessa. Sitä käytetään rikkakasvien torjuntaan myös taimikkojen, kotipuutarhojen ja kaupunkien viheralueiden hoidossa.

Muualla Euroopassa käyttömäärät ovat vielä suurempia, koska glyfosaatin ruiskuttaminen kasvustoihin on sallittu. Glyfosaatti kuivattaa kasvin kuin kasvin, jolloin viljan kypsymistä voidaan jouduttaa ennen puintia tehtävällä käsittelyllä.

Lisäksi EU-maista Espanjassa ja Portugalissa viljellään maissia, jonka perimää on muunneltu glyfosaatille vastustuskykyiseksi. Silloin ruiskutuksia tehdään kasvukauden aikana tyypillisesti useita. Muualla maailmassa geenimuunneltujen lajikkeiden viljely on vielä yleisempää.

 

Keskustelu aineen ympärillä on käynyt kuumana sen jälkeen, kun YK:n alaisuudessa toimiva syöpätutkimuslaitos IACR arvioi glyfosaatin “todennäköisesti syöpävaaralliseksi” vuonna 2015. Toisin kuin EU:n päätöksentekoelimet, arvio pohjautui ainoastaan julkisiin, vertaisarvioituihin tutkimuksiin.

EU:n teollisuudelle suopeampaa arviota voi selittää myös se, että EU arvioi ainoastaan tehoaineen eli puhtaan glyfosaatin terveys- ja ympäristöriskejä.

Todellisuudessa tätä heikosti veteen liukenevaa suolaa ei käytetä rikkaruohojen myrkyttämiseen koskaan yksin. Jotta riittävän vahva, kasvin vahamaiseen pintaan tarttuva seos saadaan aikaiseksi, sekaan lisätään apuaineita. Glyfosaattivalmisteiden koostumus ei aina edes ole tarkkaan tiedossa, sanoo Turun yliopiston tutkija, biologi Marjo Helander.

 

Glyfosaattikeskustelu on pitkälti keskittynyt siihen, aiheuttaako aine ihmiselle syöpää tai häiritseekö se hormonitoimintaa.

Aineen teho perustuu siihen, että se estää ratkaisevan kemiallisen reaktion tapahtumisen kasvien soluissa. Koska ihmisten ja eläinten solut toimivat eri tavalla kuin kasvien, glyfosaatti on oletettu ihmiselle vaarattomaksi.

Helander huomauttaa, että kasvien lisäksi myös esimerkiksi mikrobeissa kuitenkin tapahtuu vastaava kemiallinen reaktio. Tästä kertoo myös se, että kemikaalijätti Monsanto patentoi aineen antibioottina vuonna 2010 – tarkoituksenaan varautua glyfosaatin mahdollisiin uusiin käyttötarkoituksiin. Antibiootteja käytetään bakteeriperäisten tulehdusten hoidossa.

Mikrobien merkitystä ihmisen terveydelle on kuitenkin alettu ymmärtää vasta aivan viime vuosina. Helanderin mukaan näitä glyfosaatin epäsuoria vaikutuksia ei vielä tunneta tarkasti.

“Asiasta on alkanut tulla tieteellisiä artikkeleita aivan viimeisten kahden viime vuoden aikana. On suorastaan hämmentävää, kuinka vähän niitä on ollut aikaisemmin”, Helander sanoo.

“Syöpäasiat ovat aina sellaisia, joista ihmiset ovat kiinnostuneita ja jotka ovat helposti ymmärrettäviä. Glyfosaatin epäsuorat vaikutukset koko ekosysteemiin ovat mielestäni olennaisempia.”