Ranskalaiset sen keksivät: Luonto avuksi terrorismia vastaan – Kotkat repivät droonit taivaalta

Suomen lennokkeja koskeva lainsäädäntö on vielä toistaiseksi maailman sallivin.

droonit
Teksti
Lauri Seppälä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Droonit, eli miehittämättömät ilma-alukset ovat huolestuttaneet eri maiden turvallisuusviranomaisia viime vuosina. Erityisesti huolta kannetaan niiden lennättämisestä ydinvoimaloiden ja sotilasalueiden lähistöllä.

Ruotsalaislehti Dagens Nyheter raportoi marraskuussa 2016, että kauko-ohjattava lennokki häiritsi Ruotsin merivoimien suurta sotaharjoitusta siinä määrin, että sotilasjohto harkitsi sen ampumista alas.

Suurimpana huolena on, että terroristit voisivat varustaa drooneja räjähteillä. Medialähteiden mukaan terroristijärjestö Isis on jo käyttänyt lennokkeja Irakissa pommien pudottamiseen hallituksen joukkoja vastaan.

 

Ranskan viranomaisten vastaus uhkaan ei ole ollut aivan tavanomainen.

Vuonna 2016 maan ilmavoimat hankkivat kaksi maakotkan ja kaksi kanahaukan munaa. Nyt linnut ovat kasvaneet täysikasvuisiksi ja ne on koulutettu nappaamaan kiinni drooneja.

Aikuisen maakotkan tarttumisvoima on jopa kymmenkertainen ihmiseen verrattuna. Valtava siipien kärkiväli ja voimakkaat kynnet mahdollistavat sen, että lintu voi napata kiinni ja kantaa mukanaan jopa 25 kilon painon.

Lisäksi maakotkat ovat erittäin tarkkanäköisiä, kertoo ilmavoimien kenraali Jean-Christophe Zimmerman.

”Kotkat pystyvät havaitsemaan lennokit kilometrien päästä.”

Turvallisuusuhka tunnistetaan myös Suomessa.

Petolintujen puoleen on tarkoitus kääntyä erityisesti tilanteissa, joissa drooneja ei voida ampua alas esimerkiksi alla olevien ihmisten takia. Toinen mahdollinen keino on sähkömagneettinen häirintä, jolla lennokin navigointi tai ohjaaminen estyy tai jonka avulla lennokki kaapataan omaan ohjaukseen.

Tilanteissa, joissa maahan syöksyminen ei aiheuta vahinkoja, drooneihin voidaan vaikuttaa eri tyyppisillä aseilla.

Perinteisten ampumatarvikkeiden rinnalle kehitetään myös kevyempiä ratkaisuja, kertoo kommodori Jan Engström puolustustoimista.

”Tähän tarkoitukseen on jo kehitelty erilaisia laukauksia, kuten verkon laukaisevia ampumatarvikkeita. Niiden soveltuvuutta käyttöön selvitetään.”

 

Engströmin mukaan miehittämättömien ilma-alusten aiheuttama turvallisuusuhka tunnistetaan myös Suomessa. Erilaisia vastatoimia tutkitaan, mutta ainakaan toistaiseksi petolintujen kouluttamista ei Suomessa ole suunniteltu.

”Erikseen ei olla mietitty tai tutkittu petolintujen kouluttamista. On toki tunnistettu, että Euroopassa on valtioita, joissa tällaista toimintaa on.”

Droonin pudottaminen voisi tulevaisuudessa olla mahdollista myös laser- tai säteilyaseella. Niillä vaikutettaisiin lennokin sähköjärjestelmiin niin, että lennokki lakkaa lentämästä.

Engströmin mukaan tällaiset keinot ovat kuitenkin vasta kehitysasteella. Kestää vielä jonkin aikaa ennen kuin ne ovat kenttäkelpoinen ja kustannustehokas ratkaisu lennokkien aiheuttamiin ongelmiin.

”Yksikään keino ei sovi joka tilanteeseen, joten lennokkien muodostamaan uhkaan on kehitettävä useampia eri torjuntamenetelmiä.”

”On kehitettävä useampia eri torjuntamenetelmiä.”

Suomessa on toistaiseksi maailman sallivin lainsäädäntö droonien lennättämisen osalta. Sääntely on kuitenkin kiristymässä voimaan tulevien EU-säädösten vuoksi.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi muistuttaa, että myös dronien lennättäjät ovat ilmailijoita, joten heidän tulee tietää perusasiat ilmailulainsäädännöstä.

Lennätyskorkeuden on oltava alle 150 metriä. Lentoasemien lähialueella etäisyyden kiitotiestä tulee olla vähintään viisi kilometriä ja lennätyskorkeuden enintään 50 metriä. Tätä suurempi korkeus sallitaan vain lennonjohdon luvalla.

Droonien lennättäminen ulkosalle kokoontuneen väkijoukon yläpuolella ei ole sallittua.