Raittius on sittenkin terveellisempää kuin kohtuujuominen

Monet alkoholi ja terveys -tutkimukset ovat menetelmällisesti laaduttomia.
Tiede 23.3.2016 09:30

© Sari Gustafsson / Lehtikuva

Monet uskovat että pienet määrät alkoholia tai alkoholijuomia olisi hyväksi terveydelle. Usein on esitetty, että esimerkiksi punaviinissä olisi jotakin terveyttä edistävää. Toisaalta on väitetty, että terveyttä edistävä vaikutus olisi alkoholissa itsessään.

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että alkoholin elinikää lyhentävä vaikutus noudattaa J-käyrää. Jopa kolme neljä alkoholiannosta päivässä juovan eliniänodote on samalla tasolla kuin kokonaan raittiin. Sitä enemmän juovalle alkoholisairauksia kertyy sitä enemmän, mitä enemmän hän juo. Kaikkein terveellisintä olisi monien tutkimusten mukaan juoda alkoholiannos päivittäin tai joka toinen päivä.

Alkoholin ja varsinkin punaviinin on uskottu suojaavan ennen kaikkea sydän- ja verisuonitaudeilta. Esimerkiksi maksan tai haiman kannalta pienetkin määrät alkoholia voivat olla haitallisia.

Sen sijaan suurien määrien juomista kerralla ei ole missään tutkimuksessa pidetty terveyttä edistävänä. Viikon alkoholiannoksia ei siis voi säästää juotavaksi kaikkia perjantaina tyhjään mahaan.

Journal of Studies on Alcohol and Drugs -lehdessä julkaistu katsaus tähänastiseen tieteelliseen näyttöön osoittaa kuitenkin, että näyttö alkoholin terveyttä edistävistä vaikutuksista on hyvin heikolla pohjalla.

Kanadalaisen Victorian yliopiston tutkijan Tim Stockwellin analyysiin tuli mukaan 87 tutkimusta.

Hän huomasi, että monet näistä tutkimuksista olivat menetelmällisesti laaduttomia niin, että ne antoivat ymmärtää alkoholilla olevan terveyshyötyjä silloinkin, kun näin ei ollut.

 

Suurin ongelma liittyi raittiuden tai absolutismin määritelmään, Stockwell sano0.

Useimmissa tutkimuksissa alkoholin kohtuukäyttäjiä eli ihmisiä, jotka juovat korkeintaan kaksi annosta päivässä, verrattiin henkilöihin, jotka sillä hetkellä olivat kokonaan raittiita.

Ongelmana tällaisessa vertailussa on, että raittiiden joukossa voi olla ihmisiä, jotka ovat jättäneet alkoholin siksi, että heille on diagnosoitu jokin vakava sairaus.

”Perustava kysymys on, keihin näitä kohtuujuojia verrataan”, Stockwell sanoo.

Kun Stockwellin ryhmä korjasi analyysissään tällaiset vertailut huonokuntoisiin absolutisteihin ja muita tutkimusasetelmiin liittyviä virhelähteitä, eivät tutkimukset enää näyttäneet kohtuukäytöstä olevan terveyttä edistävää tai elinikää pidentävää vaikutusta.

Vain 13 tutkimusta 87:sta oli suunniteltu huolellisesti niin, ettei absolutistiryhmä ollut huonokuntoisista valikoitunut. Nämä tutkimukset eivät osoittaneet mitään terveyshyötyjä.

Lisäksi jo ennen vertailua täysraittiisiin oli nähtävissä, että kaikkein pisimpään elivät satunnaisesti juovat ihmiset – henkilöt, jotka joivat vähemmän kuin yhden alkoholiannoksen päivässä.

On epätodennäköistä, että tällainen harvakseltaan juominen voi olla syynä heidän pitkäikäisyyteensä, Stockwell sanoo. ”Nämä ihmiset saavat biologisesti merkityksettömän pienen annoksen alkoholia.”

 

Stockwell myös huomasi, että tutkimukset ovat yhdistäneet kohtuujuomisen epäuskottavan suureen määrään terveyshyötyjä. Verrattuna täysraittiuteen kohtuukäyttäjillä on ollut alempi riski esimerkiksi kuurouteen ja jopa maksakirroosiin.

”Joko alkoholi on ihmelääke”, Stockwell sanoo, ”tai sitten kohtuujuominen on todellakin vain jonkin muun asian markkeri.”

Analyysissä ei otettu huomioon eri alkoholijuomien eroja niiden yhteydessä pitkäikäisyyteen. Jos punaviini on terveyttä edistävää, kyse tuskin on sen alkoholisisällöstä.

”On yleinen ajatus, että alkoholi on meille hyväksi, koska tätä kuulee uutisissa koko ajan. Mutta on monia syitä suhtautua siihen skeptisesti.”