Puuenergia kaukana ilmastoneutraalista

Tiede 26.9.2013 06:00

Biomassasta saa polttonesteitä, mutta pahimmillaan turpeen hiilijalanjäljellä.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisee uusimman ilmastonmuutosraporttinsa ensimmäisen osaraportin huomenna perjantaina 27. syyskuuta. Ilmastonmuutoksen kyseenalaistajat ovat ehtineet vetää osaraportista johtopäätöksensä jo siitä vuodettujen ennakkotietojen perusteella.

Brittilehti The Mail on Sunday väitti aiemmin syyskuussa, että uuden IPCC:n raportin mukaan maapallo olisi lämmennyt 0,12 astetta vuosikymmenessä vuodesta 1951. Lehden mukaan ilmastopaneelin aiemmassa raportissa vuonna 2007 olisi väitetty, että lämpenemistahti olisi 0,2 astetta vuosikymmenessä. Uudessa raportissa lämpenemistahti olisi siis lähes puolittunut.

Todellisuudessa vuoden 2007 raportissa väitettiin, että ilmasto olisi lämmennyt 0,13 astetta vuosikymmenessä, siis vain 0,01 astetta enemmän kuin The Mail on Sunday väittää ilmastopaneelin uudessa raportissa esittävän.

Kivihiiltä vastaavat kasvihuonekaasujen päästöt

Tutkimusnäyttö tukee edelleen ilmastopolitiikan tavoitteita. Skeptisyydelle on kuitenkin perusteita, kun tarkastellaan ilmastopolitiikan keinoja.

Ilmastopaneelin mukaan turpeen laskennalliset hiilidioksidipäästöt ovat kivihiiltäkin suuremmat. Biomassa on taas laskennallisesti nollapäästöistä. Vaikka esimerkiksi puuta poltettaessa ilmakehään pääsee hiilidioksidia, pitkällä aikavälillä metsä kasvaa ja sitoo saman määrän hiiltä takaisin.

Todellisuudessa metsätähteiden käyttö energianlähteenä voi pahimmillaan aiheuttaa lähes kivihiiltä vastaavat kasvihuonekaasujen päästöt. Vastaavasti turpeen päästöt jäävät parhaimmillaan selvästi alle kivihiilen päästötason.

Turve-energian todelliset päästöt ovat laskennallisia päästöjä pienemmät, jos turve nostetaan soilta, jotka muuten olisivat päästölähteitä ja jotka turvetuotannon jälkeen metsitettäisiin. Tällaisia soita ovat viime vuosina julkaistujen tutkimusten mukaan monet metsäojitetut suot ja suopellot. Luonnontilaiset suot taas ovat päästonieluja.

VTT:n erikoistutkija Sampo Soimakallion mukaan vastaavasti metsäenergian päästöjä laskettaessa on otettava huomioon, että ilman metsien biomassan energiakäyttöä metsät olisivat vielä suurempia hiilinieluja kuin siinä tapauksessa, että biomassaa käytetään energiaksi.

Jos oksat ja kannot jätettäisiin metsään, ne aikanaan lahoaisivat ja luovuttaisivat hiilensä ilmakehään, mutta lahoaminen ottaa aikansa. Alle sadan vuoden aikajänteellä metsätähteiden polttaminen lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä.

Lisäksi kun hyvässä kasvuiässä olevia puita hakataan, tilalle kasvava metsä kasvaa alkuun hitaammin kuin hakattu metsä olisi kasvanut. Jos metsäenergian käyttöä halutaan merkittävästi lisätä, pelkät hakkuutähteet eivät riitä, ja puuta on otettava myös nuorista, hyvän kasvuvaiheen metsistä.

Soimakallion mukaan puun poltosta aiheutuva hiilidioksidipäästö voi siksi olla 30-40 vuoden aikavälillä samaa luokkaa tai jopa hieman suurempi kuin kivihiilen päästöt.

On esitetty, että pellolla kasvatettaviin energiakasveihin ei liittyisi tällaista hiilivelkaa, koska yhtenä vuotena ilmakehään vapautettu hiili varastoituu jo seuraavana vuotena takaisin ekosysteemiin.

Soimakallion mukaan peltojen energiakäyttöä on suhteutettava siihen vaihtoehtoon, että pelto ei olisi energiakäytössä.

Jos pelto ei olisi lainkaan käytössä, se ajan mittaan metsittyisi ja muuttuisi hiilinieluksi. Lisäksi viljelykelpoisesta maasta on maailmanlaajuisesti pulaa. Kun pelto otetaan pois ruoantuotannosta yhdessä maassa, jossain toisessa maassa raivataan vastaava peltoala ruoantuotantoon. Tällaiset epäsuorat maankäytön muutokset nollaavat peltoenergiankin ilmastohyödyt.

Lisäksi bioenergian ilmastohyötyjä pienentävät raaka-aineiden tuotannossa ja polttoaineiden jalostuksessa, kuljetuksissa ja varastoinnissa tarvittavan energian päästöt. Jos biomassan tuotanto edellyttää lannoitteita, niiden typpioksiduulipäästöt lämmittävät ilmastoa.

Lisäksi biomassan poltosta aiheutuu pienhiukkas- ja nokipäästöjä, jotka nekin lisäävät kasvihuonevaikutusta.

Biopolttonestettä alle euron litra

VTT:n kesällä julkaiseman tutkimuksen mukaan metsätähteistä on mahdollista uusilla kaasutusmenetelmillä tuottaa uusiutuvia biopolttonesteitä kilpailukykyiseen hintaan.

Uusiutuvan, kotimaisen biometanolin tuotantohinta vastaisi fossiilisten liikennepolttonesteiden nykyistä verotonta hintaa. Biometanolia voi käyttää nykyautoissa bensiinin seassa kolmen prosentin pitoisuuksina.

Metsätähteistä voi tehdä myös esimerkiksi biodieseliä. Tällaisten biopolttoaineiden kiistämätön etu olisi kotimaisuus. Ympäristöhyödyt jäisivät kuitenkin todennäköisesti vähäisiksi.

Soimakallion tekemien analyysien mukaan todennäköisyys sille, että metsätähdedieselillä saavutettaisiin merkittäviä päästövähennyksiä on pieni riippumatta siitä, tarkastellaanko päästöjä muutamien vuosien tai sadan vuoden aikajänteellä.

Ilmaston kannalta on edullista, jos prosessissa tuotettu lämpö voidaan hyödyntää esimerkiksi kaukolämpönä, mutta sekään ei välttämättä auta.

”Metsätähdedieselin päästöt eivät todennäköisesti ole ainakaan merkittävästi pienemmät kuin fossiilisella dieselillä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta relevanteissa aikajänteissä.”