Puolet planeetasta luonnonsuojelualueeksi? Uhanalaisille eläimille halutaan oma Pariisin sopimuksensa

Valtioiden lisäksi sukupuuttoaallon pysäyttämiseen tulisi värvätä myös suuryritykset, ehdottavat tutkijat.

luonnonsuojelu
Teksti
Lassi Lapintie
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Maailman ekosysteemit kärsivät parhaillaan planeettamme historian kuudennesta suuresta sukupuuttoaallosta, joka johtuu ihmisen toiminnasta, varoittavat useat tutkijat.

Joukkotuho uhkaa suurinta osaa villieläinten kannoista. WWF:n vuoden 2016 Living Planet -raportin mukaan vuosien 1970 ja 2012 välillä eläinten kannat ovat vähentyneet 58 prosentilla kaikissa ympäristöissä.

Kaikkein pahinta kato on ollut makeassa vedessä elävien eläinten parissa. Näiden eläinten kannat ovat laskeneet yli 80 prosenttia. Romahdus on kuitenkin valtava myös maalla ja merissä, joissa kannat ovat laskeneet yli kolmanneksella.

 

Tutkijoiden parissa ovat voimistuneet kannanotot, joiden mukaan kansainvälisen yhteisön pitää ryhtyä radikaaleihin toimenpiteisiin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Uhanalaisten eläinlajien suojaamiseksi halutaan Pariisin ilmastosopimuksen kaltainen kansainvälinen sopimus, johon sitoutuisivat valtioiden lisäksi myös suuryritykset.

Lukuisten eri alojen tutkijat ehdottivat sopimusta vuonna 2017 BioScience-tiedejulkaistussa ilmestyneessä artikkelissa.

Artikkelin ehdotus tällaisen kansainvälisen suojeluhankkeen toteutustavaksi oli varsin radikaali: puolet maailman pinta-alasta muutettaisiin luonnonsuojelualueeksi.

Ajatuksen esitti alun perin arvostettu biologi Edward O. Wilson kirjassaan Half-Earth vuonna 2016. Wilsonin mukaan suunnitelma on tarpeen ihmiskunnan itsensä suojelemiseksi.

“Käynnissä oleva lajien massasukupuutto on rinnastettavissa tautipandemioihin, maailmansotiin ja ilmastonmuutokseen. Ne ovat kuolettavimpia uhkia, joita ihmiskunta on omille hartioilleen langettanut”, Wilson kirjoittaa.

Nykyinen kansainvälinen tavoite on, että 17 prosenttia maasta ja 10 prosenttia meristä olisivat suojeltuja.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton vuoden 2017 raportin mukaan suojeltuna on tällä hetkellä noin 15 prosenttia planeetan maanpäällisistä osista ja 7 prosenttia meristä ja rannikkoalueista.

 

Jos Wilsonin suunnitelmaa lähdettäisiin toteuttamaan, se vaatisi kansainvälistä yhteisöä ohjaamaan valtavat määrät uusia resursseja ympäristönsuojeluun.

Kunnianhimoisella suunnitelmalla on kuitenkin kriitikkonsa myös luonnonsuojelijoiden ja tutkijoiden parissa.

Monien mielestä uhanalaisten lajien ja ympäristön suojelu nojaa jo nykyisellään liikaa luonnonsuojelualueisiin, kun ongelma vaatisi maapallon suojelua kokonaisuutena.

YK:n apulaispääsihteeri ja luonnon monimuotoisuussopimuksen johtaja Christiana Pasca Palmer puoltaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

“Meidän pitää siirtyä taloudelliseen malliin, joka ottaa huomioon sen, että elämme suljetussa järjestelmässä – maapallolla – jota rajoittavat planeetan ekologiset rajat”, Palmer sanoo The Guardianin haastattelussa.

Nisäkkäiden ja muiden suurten eläinten ohella ekokatastrofista kärsivät muun muassa ja linnut ja hyönteiset. Suomen Kuvalehti kertoi ilmiöstä toukokuussa.