Psykiatrinen avohoito: kehitystäkin on

Tiede 30.10.2009 08:17

Osa mielenterveyskuntoutujista ja heidän omaisistaan kokee psykiatrisen avohoidon puutteelliseksi, ilmenee Suomen Kuvalehden raportista (SK 44/2009).

Avohoito Kuva Kaisa Rautaheimo.

Avohoitoa kuitenkin kehitetään jatkuvasti – tosin miten missäkin, sillä jokainen kunta päättää itse, miten organisoi mielenterveyspalvelunsa.

Helsingin mielenterveyspalveluihin kuluva syksy tuo kaksi konkreettista uudistusta: uudenlaisen mielialahäiriökeskuksen sekä uudentyyppistä ryhmäterapiaa masennusta sairastaville. Lisäksi psykiatrian poliklinikoilla on käynnissä muutos, jossa henkilökunta erikoistuu työryhmiksi. Esimerkiksi skitsofreniapotilasta hoitaa eri työryhmä kuin vakavaa masennusta sairastavaa.

Erikoissairaanhoitoon kuuluva mielialahäiriökeskus aloitti toimintansa Laakson sairaalan tiloissa syyskuussa. Se on tarkoitettu kriisiytyneille masennuspotilaille, joille tavanomainen avohoito poliklinikkakäynteineen ei riitä, mutta joille laitoshoito olisi tarpeettoman järeä keino. Täyteen toimintaan päästyään keskuksen on määrä tarjota tehostettua, ympäri vuorokauden tarjolla olevaa avohoitoa. Palveluvalikoimaan kuuluvat muun muassa osavuorokautinen vuodeosastohoito sekä kotikäynnit. Työntekijöitä keskuksessa on 35, joista neljä lääkäriä – tosin lääkärinvakansseista vasta kolme on täytetty.

”Aina kun tulee uusia yksiköitä, joku voi sanoa, että taas hoito pirstaloituu”, Helsingin johtava psykiatri Tuula Saarela sanoo. ”Toisaalta on aika tärkeää, että on erilaisia hoitopaikkoja erilaisille potilaille. Esimerkiksi ensi kertaa masentuneella nuorella aikuisella voi olla vaikeaa paikassa, jossa on myös huumepsykooseja. Hoidon tarpeetkin ovat erilaisia.”

SK:n artikkelissa esiintyy muun muassa ”Päivi”, masennusta sairastava työkyvyttömyyseläkeläinen, jonka ainoa hoito kolmen vuoden ajan on ollut masennuslääkitys. Kaupungin ryhmäpsykoterapiakeskus on tänä vuonna tarjonnut uudentyyppistä ryhmäterapiaa toistuvaan masennukseen sairastuneille. Kehitteillä on myös ryhmäpsykoterapiamuoto pitkäaikaista masennusta sairastaville. Tämänkaltainen psykoterapiahoito voisi hyödyttää juuri Päivin kaltaisia ihmisiä.

”Nämä ihmiset kyllä pärjäävät, mutta lieviltäkin näyttäviin häiriöihin voi liittyä paljon subjektiivista kärsimystä ja taakkaa toimintakyvylle. He eivät saa jäädä uusien potilaitten varjoon”, Saarela sanoo.

Helsingin ensi vuoden budjettiin on ehdotettu 1,5 miljoonan euron lisärahoitusta terveysasemien mielenterveys- ja päihdetyöhön. Budjetista päätetään marraskuussa. Saarela toivoisi, että toteutuessaan lisärahoitus suunnattaisiin uusiin virkoihin ja työtapojen kehittämiseen.

”Terveysasemilla depressiopotilaita hoitaa jo 30 sairaanhoitajaa. Helsingissä tehdyn psykiatrisen avohoidon arvioinnin mukaan perusterveydenhuollon mielenterveystyötä tulisi edelleen laajentaa. Terveysasemille tarvittaisiin myös päihdetyöntekijöitä, että saataisiin mielenterveys- ja päihdeongelmien samanaikaista arviointia liikkeelle. Sitten ovat vakaassa vaiheessa olevat psykoosipotilaat, jotka tarvitsevat sekä lääkehoitoa että psykososiaalista tukea. Olisi mietittävä, miten tämä psykososiaalinen tuki järjestetään, on se sitten yksilö- tai ryhmämuotoista.”

Avohoitoa pyritään kehittämään pikku hiljaa koko ajan. Saarela huomauttaa, että jatkuvan koulutuksen ansiosta yhä useammalla psykiatristen poliklinikoiden hoitohenkilökunnasta on terapeuttista osaamista.

Potilaan roolikin on muuttumassa, mikä näkyi esimerkiksi syyskuussa, kun Helsingin terveyskeskus järjesti psykoosien hoidon suunnitteluseminaarin.

”Siellä oli mukana myös potilasjärjestöjen edustajia”, Saarela kertoo. ”Olemme siirtymässä suuntaan, jossa palveluiden käyttäjien näkökulma tulee mukaan. Eli heiltä ei vain kysytä asiakastyytyväisyyskyselyissä, että mitä tykkäsitte, vaan he ovat mukana jo hoitostrategian suunnittelussa.”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnallinen Mieli 2009 -suunnitelma linjaa psykiatrista hoitoa koko maassa. Sen mukaan avohoidon kehittyminen mahdollistaisi esimerkiksi laitospaikkojen vähentämisen nykyisistä 4600:sta 3000:een.
Helsinkiläisiä on psykiatrisessa avohoidossa parhaillaan noin 14 000 ja laitoshoidossa 500. Kaupungilla on 308 omaa laitospaikkaa, loput laitospotilaista ovat hoidossa HUS:n ja valtion sairaaloissa.