Potilaan omista kantasoluista kasvatettiin henkitorvea

Jukka Ukkola
Tiede 12.12.2008 11:48

Kantasolukirurgiassa on saavutettu uusi edistysaskel, kun kirurgit ovat onnistuneet Barcelonassa ensi kertaa kasvattamaan laboratoriossa potilaalle tämän omista kantasoluista henkitorven osan.In this image released by the Hospital Clinic of Barcelona on Tuesday, Nov. 18, 2008, a patient's damaged windpipe, at left, is seen prior to a windpipe transplant, and at right, following the transplant. European doctors have performed a windpipe transplant with tissue grown from the patient's own stem cells, eliminating the need for anti-rejection drugs. (AP Photo/Hospital Clinic of Barcelona, HO)
Vasemmassa kuvassa näkyvä vaurioitunut henkitorvi korjattiin potilaan kantasoluista kasvatetulla varaosalla (oikea kuva).

Aiemmin tänä vuonna suomalaiskirurgit Jyrki Törnwall ja Karri Mesimäki onnistuivat ensimmäisinä kasvattamaan potilaalle osan leukaluuta tämän omista rasvan kantasoluista (SK netti 13.11.2008), ja he ovat tehneet vastaavia operaatioita jo lisääkin Husissa. Suomessa leukaluuta kasvatettiin potilaan kudoksen sisällä, Espanjassa henkitorvi valmistettiin laboratoriossa.

Henkitorvipotilas oli Barcelonassa asuva kolumbialainen kahden lapsi äiti, 30-vuotias Claudia Lorena Castillo Sánchez, jonka henkitorvea tuberkuloosi oli tuhonnut. Sitä oli yritetty korjata keinotekoisella verkkoputkella, stentillä, mutta se ei toiminut kunnolla ja stentti jouduttiin poistamaan.

Kirurgit onnistuivat kuitenkin siirrossa, kun korjauskappale rakennettiin elinlahjoituksesta saadusta ruokatorven palasesta. Se puhdistettiin ensin lahjoittajan omista soluista niin, että jäljelle jäi vain säiemäisestä tukikudoksesta, kollageenista koostunut ”muotti”.

Sen jälkeen potilaan lantion luuytimestä otettiin kantasoluja, joista yhdessä kasvua kiihdyttävien ravinteiden kanssa valmistettiin liuos kollageenimuotin päällystämiseksi.

Kun muottia pyöritettiin liuoksessa, sen ulkopinnalle muodostui kantasolukerros. Sisäpinta päällystettiin potilaan omilla henkitorven pinnan epiteelisoluilla. Valmis varaosa istutettiin vioittuneen henkitorven paikalle. Se on toiminut pian puoli vuotta niin hyvin, että kesäkuussa operoitu potilas voi elää jokseenkin normaalia elämää. Hän muun muassa pystyy hoitamaan lapsensa, nousemaan portaita ja kävelemään tarvitsematta levähtää välillä.

Vaatii
lisätutkimuksia

”Olemme valtavan innostuneita näistä tuloksista”, sanoo tohtori Paolo Macchiarini uutisessa, joka julkaistiin lääketieteellisen Lancet-lehden nettiversiossa. Lehti kuitenkin huomauttaa kommentissaan, että vaikka tulokset ovat ”korkealle arvostettavia”, tarvitaan vielä jatkoseurantaa ennen kuin menetelmää voidaan ajatella laajemmin kliinisesti sovellettavaksi.

Kantasolut ovat soluja, joista voidaan kehittää mitä tahansa kudoksia. Kun ne ovat peräisin potilaasta itsestään, hylkimisreaktioiden mahdollisuus vähenee olennaisesti.

Aiemmin kantasolujen käyttöä kokonaisten elinten korvaamiseen on testattu lähinnä koe-eläimillä. Esimerkiksi hiirille on opittu kasvattamaan uusia hampaita ja rottien halvaantuneet raajat saatu toimimaan. Kantasolukirurgian odotetaan yleistyvän myös ihmisten hoidossa ja soveltuvan esimerkiksi erilaisiin rappeumatauteihin, kuten Parkinsonin ja Huntingtonin tautiin.

Alkioista saatavia embryonaalisia kantasoluja ei ole käytetty ihmisten hoidossa, koska menetelmä sisältää ongelmia varsinkin solujen jakautumisen hallinnassa. Jakautumista on ohjattava niin, ettei prosessissa ala syntyä syöpäkasvainta. Sen sijaan aikuisten kantasoluilla on tehty esimerkiksi luuydinsiirteitä.

Teksti
Jukka Ukkola

Kuvat
Hospital Clinic of Barcelona, HD / AP / Lehtikuva

Lisää aiheesta
Tekohampaat historiaan: uudet hampaat kantasolutekniikalla (SK netti 13.11.2008)
Reino Leisti sai kantasoluista kasvatetun uuden yläleuan (SK netti 31.1.2008)