Persoonallisuushäiriötä voi hoitaa entistä paremmin

Tiede 14.11.2009 05:59

Uudet terapiat lievittävät epävakaan persoonallisuushäiriön oireita.

Hesperian sairaala Epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivät ajelehtii usein tunnehyökyjen armoilla eikä näe selviytymiskeinoja. Kuva Hesperian sairaalan nuorisopsykiatrian osastolta. Kuva Seppo Samuli / Lehtikuva

Epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsii alle prosentti väestöstä, mutta kyseessä on terveydenhuollon kannalta merkittävä ryhmä. Oireet ovat laaja-alaisia ja etenkin alussa voimakkaita. Potilaat ovat tyypillisesti nuoria, ja he käyttävät paljon terveyspalveluja. Oireisiin liittyy monesti masennusta, ahdistusta ja syömishäiriötä sekä hallitsematonta päihteiden käyttöä. Kriisit ja itsetuhoisuus tuovat nämä potilaat usein päivystykseen.

Viime vuonna saatiin käyttöön epävakaan persoonallisuuden Käypä hoito -suositus, ja nyt on ilmestynyt Duodecimin kustantamana hoitomuotoja esittelevä käytännönläheinen teos Epävakaan persoonallisuuden hoito.

”Nämä ihmiset ovat huonosti kohdeltu potilasryhmä terveydenhuollossamme”, sanoo psykiatrian professori Hasse Karlsson, yksi kirjan tekijöistä.

”Usein tulkitaan, että heidät oireensa ovat tahallisia ja tahdonvaraisia, vaikka kyseessä on sairaus, joka pitää hoitaa.”

Syvää psyykkistä kipua

Ongelman taustalla ovat sekä geneettiset syyt että ympäristötekijät. Lapsen temperamentti voi olla sellainen, että hänestä kehittyy niin sanottu hankala lapsi. Jos kasvuympäristö ei tätä hyväksy, kiintymyssuhteet voivat häiriintyä. Myös lapsuuden muut traumaattiset kokemukset voivat aiheuttaa epävakaan persoonallisuuden kehittymisen.

Tiivistetysti epävakaa persoonallisuushäiriö tarkoittaa sitä, että yksilö kärsii syvästä psyykkisestä kivusta ja haavoittuneisuuden tunteesta ja reagoi tähän äärimmäisillä, usein taitamattomilla selviytymisyrityksillä.

Henkilö ajelehtii tunnehyökyjen armoilla eikä näe selviytymiskeinoja. Tilanteeseensa hän reagoi impulsiivisesti ja usein itsetuhoisesti, kuvaa psykoterapeutti Maaria Koivisto.

Tiedetään, että iän myötä tunne-elämän vakaus ja tunnollisuus lisääntyvät ja liiallinen sosiaalinen alistuvuus vähenee. Vaikka siis persoonallisuuspiirteiden yksilöllinen profiili säilyy yleensä läpi elämän samana, piirteiden voimakkuus voi muuttua.

Uudenlaista terapiaa

Oireita voidaan myös vakauttaa ja lievittää hyvällä terapeuttisella hoidolla, vakuuttaa Hasse Karlsson. Perinteiset hitaat terapiamuodot eivät kuitenkaan tähän ongelmaan tehoa. Sen sijaan uudentyyppisten hoitojen toimivuudesta on jo tutkittua näyttöä.

Uusia hoitotapoja ovat muun muassa dialektinen käyttäytymisterapia, neutralisaatioterapia ja skeematerapia. Näissä hoito on intensiivistä ja monipuolista, mutta tuloksellista yleensä jo vuodessa tai kahdessa. Oireet saadaan hallintaan, työkyky palautuu.

Terapeuttinen lähestymistapa ja hyvä hoitosuhde ovat hoidon peruskivi, painottaa Maaria Koivisto. Potilaan on voitava tuntea, että häntä ymmärretään ja hänet hyväksytään. Tätä kautta voidaan edetä tunteiden säätelyyn ja käyttäytymisen hallintaan. Siihen auttaa myös oma harjoittelu, joka tosin toimii parhaiten terapian ohella. Internetissä on julkaistu tätä varten itsehoito-opas. Osoite on www.terveyskirjasto.fi

Kirjan kirjoittajia ovat Hasse Karlssonin ja Maarit Koiviston lisäksi erikoispsykologi Jan-Henry Stenberg ja apulaisylilääkäri Heikki Nikkilä.