Nuoret eivät pidä tukkansa oikeasta väristä: pää pitää värjätä jo peruskoulussa

Jyrki Jantunen
Tiede 4.9.2008 08:05

Torniolaiset peruskoululaiset tutkivat koulutovereidensa tukanvärjäystä – ja yllättyivät. Yli viidennes tytöistä ilmoitti ottaneensa ensimmäiset värit alle 9-vuotiaana. Milloin värjäyksen vaikutukset alkavat näkyä terveydessä?Värihiuksia

Tieteen tekeminen onnistuu ja innostaa jo peruskoulussa, kun aihe on läheinen, opastus kohdallaan ja työkalut käytössä. Tämän osoittivat Tornion Putaan koulun viisi yhdeksäsluokkalaista tyttöä, jotka viime lukuvuonna vapaa-ajallaan tekivät tutkimuksen koululaisten hiusten värjäämisestä ja sen mahdollisista vaikutuksista.

Tutkimustyö Väriä päähän – ja herneeseen saavutti parikin kannustuspalkintoa.

Idean äiti oli opettaja Riitta Rainio, joka on innostanut oppilaitaan aiemminkin tieteentekoon. Biologian opetukseen kuuluu tutkimusta, mutta opetussuunnitelman mukaan vain suppeasti. Suuressa ryhmässä keskittyminen tutkimukseen olisikin hankalaa, joten Rainio kuulosteli haluja pienempään ryhmään.

Aihe löytyi läheltä, sillä koululuokat näyttivät muuttuvan entistä kirjavammiksi ja vain harvalla oli enää perussuomalainen maantienvärinen hiuspehko. Mistä tukanvärjäysinto johtuu, kuinka pitkälle kemikalisoituminen jatkuu, miten värjäys vaikuttaa ympäristöön?

Vastauksia ryhtyivät etsimään ysiluokkalaiset Helmi Saukkoriipi, Veera Ylimaunu, Laura Vainio, Henna Ohtonen ja Emmi Pohjola. He laativat tukan värjäämisestä kyselykaavakkeen, joka jaettiin koulun kaikille oppilaille ohjeiden kera.

Kaavakkeen palautti täytettynä 498 koulutoveria, 86 prosenttia kaikista. Sellaiseen vastausprosenttiin olisi kuka tahansa väitöskirjantekijä tyytyväinen. Lähes puolet vastaajista oli poikia.

Kemikaaleja päähän
”vaihtelunhalusta”

Jo vastausten ensimmäinen analyysi paljasti, kuinka tyytymättömiä nuoret ovat oman tukkansa väriin: peräti 61 prosenttia oli sitä värjännyt, pojistakin joka kolmas. Yläasteikäisistä tytöistä (14-16-vuotiaista) värjääjiä oli enemmän kuin neljä viidestä, ja värjäys näytti hieman lisääntyvän iän mukana.

Useimmat olivat aloittaneet värjäämisen 9-12 vuoden iässä, mutta yli viidennes tytöistä ja reilu kymmenesosa pojistakin ilmoitti ottaneensa ensimmäiset värit jo alle 9-vuotiaana, jotkut ennen kouluikääkin.

Selvästi useimmat värjääjistä turvautuivat kemikaaleihin ”vaihtelunhalusta” tai saadakseen piristystä ulkonäköönsä. Ne jotka eivät värjää, ovat joko tyytyväisiä luojan luomaan väriinsä tai sitten eivät ole ajatelleet koko asiaa. Sen sijaan käsittelyn hinta ei näytä paljon vaikuttavan värjäyshaluihin. Kolmasosalla tytöistä kuluu tukkaan yli sata euroa vuodessa.

Tukkansa värjänneistä pojista enemmistö tyytyy yhteen käsittelyyn vuodessa. Sen sijaan tytöistä yli puolet uusi käsittelyn 2-6 kertaa vuodessa. Nuoria tutkijoita hämmästytti, että pari prosenttia tytöistä ilmoitti värjäävänsä tukkaansa useammin kuin kerran kuussa, sillä käyttöohjeissakaan käsittelyä ei suositella alle kuuden viikon välein mahdollisten allergiaoireiden takia.

Suurin osa värjäsi tukkaansa yleensä kotikonstein, vain noin neljännes kampaamoissa. Vain ani harva tiesi, mitä ovat tukan värjäykseen käytettävät aineet, kuten vetysuperoksidi ja hennaväri. Hiukan yli puolet arveli, etteivät ne ainakaan terveyttä vaaranna, mutta kaksi kolmasosaa tytöistä piti niitä ympäristölle haitallisena.

Huuhteluvesi
rasittaa kasveja

Värjäyksen suosio ei ollut putaalaisten tutkimuksen ainoa tulos, vaan työtä jatkettiin vielä eteenpäin. Piti selvittää, mitä värjäysliuos oikein sisältää.

Värin huuhteluvedessä oli mukana fosfaattikarbionaattia, suoloja ja antioksidantteja. Niiden vaikutusten testaamiseksi perustettiin pieni herneplantaasi, jossa osaa kasveista kasvatettiin puhtaassa vedessä, toisia huuteluvedessä, jossa oli vielä mukana väriaineita ja sampoojäämiä.

Toisessa kokeessa kasvit istutettiin multaan, jota kasteltiin puhtaalla tai värivedellä. Kasvien kehitystä seurattiin yhteensä 3,5 kuukauden ajan.

Tulokset olivat jälleen selviä: ne kasvit joille annettiin tukanvärjäysvettä, kasvoivat heikommin ja jäivät lyhyemmiksi kuin puhdasta vettä saaneet. Huuhteluvesiherneiden juuret värjäytyivät tummiksi, mutta lehdet ja varret eivät.

Lisäksi värivesiherneiden multa pyrki homehtumaan ja kasvit kuolivat muita nopeammin. Ne eivät kukkineet lainkaan, eikä niihin tietenkään ilmestynyt palkoja, kuten puhtaan veden herneisiin.

Tulostensa analyysissä nuoret tutkijat pohtivat muun muassa sitä, milloin tukanvärjäyksen vaikutukset voisivat alkaa näkyä terveydessä, jos värjäys on aloitettu kymmenvuotiaana, ja miten vaikutukset näkyvät luonnossa ja ravintoketjuissa.

Jos kaikki Putaan koulun oppilaat värjäävät tukkansa kerran, 9180 litraa puhdasta vettä käy värjäysprosessin läpi ja palaa luontoon. ”Uhraammeko luontoa ja omaa terveyttämme turhamaisuuden vuoksi?” tutkimus kysyy.

Teksti
Jukka Ukkola
(SK 36/2008, ilm. 5.9.2008)

Kuva
Kaisa Rautaheimo