Näin lumelääke tehoaa – myös geenit ja persoonallisuus vaikuttavat

Plasebo pelaa dopamiinilla.

geenit
Teksti
Marko Hamilo
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Lumevaikutus ei plaseboefekti on lääketieteen tutkijoille haaste, mutta potilaita hoitavalle lääkärille siitä voi olla hyötyäkin.

Lääketutkimuksessa on pystyttävä kontrolloimaan, johtuuko esimerkiksi kivun tai ahdistuksen lieveneminen lääkeaineesta vai siitä, että potilas saa hoitoa. Se onnistuu vertaamalla tutkittavaa lääkettä lumelääkkeeseen, jossa ei ole vaikuttavaa ainetta.

Terveydenhuollossa lumelääkkeen käyttö on kuitenkin eettisesti ongelmallista, koska potilaiden kuuluu saada tietää, mitä he saavat. On kuitenkin tutkimusnäyttöä siitä, että plasebovaikutus toimii, vaikka potilas tietää saavansa vain sokeripillerin tai suolaliuosta laskimoon.

Yksilöiden välillä on kuitenkin valtavia eroja siinä, miten he reagoivat lumelääkkeisiin. On ihmisiä, jotka ovat ikään kuin kokonaan immuuneja lumevaikutuksille, kun taas toisille potilaille lumevaikutus tuottaa merkittävän, mitattavan vaikutuksen.

Eroja selittää genetiikka, väittää Harvardin yliopiston lääketieteen tutkija Kathryn Hall New Scientist -lehdessä. Hallin mukaan on vakuuttavaa näyttöä yhdestätoista geenistä, jotka vaikuttavat yksilön alttiuteen hyötyä lumevaikutuksesta.