Näin hidastat dementiaa: Ajattele, liiku, ystävysty!

Jyrki Jantunen
Tiede 26.1.2009 12:47

Uusien tutkimusten mukaan vanhusten vireyttä voivat parantaa niinkin yksinkertaiset keinot kuin liikunta, ystävien tapaaminen, kahvi ja D-vitamiini. Ne saattavat hidastaa vanhuuden muistihäiriöiden etenemistä yhtä paljon kuin markkinoilla olevat dementialääkkeet. Dementiaan voi kuitenkin varautua jo keski-iässä.vanhuksia

Geriatrian asiantuntija, professori Kaisu Pitkälä antaa peukalosäännön: ”Kannattaa käydä tuttujen luona kahvilla, mieluimmin
hissittömässä talossa.”

Alzheimerin tautiin ja muihin dementoiviin sairauksiin etsitään ja tarjotaan hoitokeinoja kiihtyvällä tahdilla. Toistaiseksi dementoitumista pystytään kuitenkin vain jonkin verran hidastamaan, ei parantamaan. Monelle uudet tiedot tulevat myöhässä, sillä dementiaan olisi pitänyt varautua jo keski-iässä.

Kuopion yliopiston ja Karoliinisen instituutin dosentin Miia Kivipellon johtamassa tutkimuksessa havaittiin, että keski-iässä kahvia juoneilla on pienempi riski sairastua dementiaan ja Alzheimerin tautiin kuin niillä, jotka eivät juoneet kahvia lainkaan tai joivat vain vähän. Pienin riski oli niillä, jotka joivat 3-5 kupillista päivässä. Teellä ei havaittu samanlaista vaikutusta.

Suomalaistutkimuksessa seurattiin 1400 koehenkilöä parin vuosikymmenen ajan, ja tuloksista raportoi äsken Journal of Alzheimer’s Disease. Kivipelto on aiemmissa tutkimuksissaan tuonut esille myös keski-iän verenpaineen, korkean kolesterolin ja lihavuuden yhteyttä Alzheimerin tautiin.

Uudessa Journal of Geriatric Psychiatry and Neurology -julkaisussa puolestaan kerrotaan amerikkalais-englantilaisesta kolmen yliopiston tutkimuksesta, jossa löydettiin yhteys D-vitamiinin ja ikäihmisten henkisen vireyden välillä. Lähes 2000:n yli 65-vuotiaan koehenkilön ryhmässä ne joiden D-vitamiinin saanti oli puutteellisinta, kärsivät yli kaksi kertaa keskimääräistä useammin kognitiivisista (tiedollisten toimintojen) häiriöistä.

Ratkaiseeko
elämänasenne?

Jo aiemmin on raportoitu, että vanhuuden muistihäiriöitä ehkäisevät tietokonepelit ja yleensä älyllinen askartelu – vaikkapa sudokut. Illinoisin yliopiston raportin mukaan tietokonepelit parantavat lyhytaikaista muistia ja loogista päättelykykyä, mutta eivät sanojen muistamista.

Laajan brittitutkimuksen mukaan myös elämänasenne heijastuu merkittävästi dementiariskiin: rennoilla ja rauhallisilla ihmisillä riski on puolta pienempi kuin hermokimpuilla.

Niin ikään on todettu, että curry-mausteen väriaine kurkumiini hajottaa Alzheimerin taudille tyypillisiä aivoplakkeja ja tappaa lisäksi syöpäsoluja. Valitettavasti kurkumiini ei ole vesiliukoista, joten sen imeytyminen verenkiertoon vaatisi kohtuuttomia annoksia. Tätä pulmaa yritetään ratkaista ujuttamalla kurkumiinia nanohiukkasiin, joiden pinta on vesiliukoinen.

Tutkimusta vai
poppakonsteja?

Silloin tällöin keskustellaan myös kohtuullisen alkoholinkäytön, erityisesti punaviinin mahdollisista terveydellisistä vaikutuksista, mutta yleisesti tämän ”hoitomuodon” riskejä pidetään hyötyjä suurempina.

Vaikka osa näistä hoitokeinoista kuulostaa ehkä poppakonsteilta, niistä on saatu lupaavia tutkimustuloksia. Professori Pitkälä suhtautuu toistaiseksi varovaisesti uusiin tutkimustuloksiin: ”Pitäisi nähdä tarkat tutkimustiedot, joista selviäisi, mitä kaikkia sekoittavia tekijöitä on otettu huomioon.”

Pitkälän mukaan esimerkiksi alkoholin vaikutuksia voi olla vaikea erottaa muista tekijöistä. Vaikutuskäyrä näyttää olevan J-muotoinen, eli absolutistit sairastavat jonkin verran, kohtuukäyttäjät vähiten ja suurkuluttajat selvästi eniten. Kuviota voi kuitenkin vääristää esimerkiksi se, että absolutisteihin kuuluu entisiä alkoholisteja ja vaikeasti sairaita, jotka eivät sen vuoksi voi juoda mitään.

Muista liikkua
keski-iässä

Pitkälä kertoo kuitenkin selvistä tuloksista, jotka on havaittu satunnaistetuissa tutkimuksissa, eli vertaamalla koehenkilöitä verrokkiryhmiin.

Tehokkaaksi on todettu niin sanottu aivojen kognitiivinen harjoittelu, jossa tutkitaan ajattelun nopeutta, mekaanista muistia ja päättelykykyä. Kymmenen harjoituskerran ja myöhemmän ”boosterin” eli kertauksen vaikutukset kognitiiviseen muistiin ovat näkyneet vanhoilla ihmisillä vielä viiden vuoden kuluttua.

Tämä selittää ensi kertaa osaltaan sitä, miksi korkeasti koulutetuilla Alzheimerin tauti ilmenee myöhemmin kuin muilla.

Myös aerobisen liikunnan on todettu hidastavan Alzheimerin taudin puhkeamista. Se vähentää verisuonitautien riskitekijöitä ja sitä kautta dementian riskiä sekä parantaa myös aivojen hapetusta ja samalla muistitoimintoja. Annosvaste eli yhteys on niin selvä, että Pitkälä tiivistää: ”Mitä enemmän liikut keski-iässä, sitä epätodennäköisemmin tai myöhemmin sairastut Alzheimerin tautiin.”

Yksinäisyys edistää
dementian puhkeamista

Suomalaisessa Vanhustyön keskusliiton tutkimuksessa on havaittu sekin, että sosiaalinen stimulaatio eli normaali kanssakäyminen oikeasti parantaa muistin toimintaa, vaikkei siihen liity suoranaisia muistiharjoituksia. Yksinäisyys näyttää edistävän dementian puhkeamista, mutta kun yksinäisiä vanhuksia on otettu ryhmäkuntoutukseen, tulokset ovat olleet yhtä hyviä kuin dementialääkkeillä.

Dementialääkkeitä on tällä hetkellä markkinoilla neljä. Niillä pystytään hidastamaan taudin etenemistä puolesta kahteen vuoteen. Kaksi uudentyyppistä lääkettä on esitelty kongresseissa ja ne ovat tulossa markkinoille muutaman vuoden kuluessa, mutta niilläkin pystytään vain hidastamaan taudin kehitystä. Rokotuksia, joilla pystyttäisiin tautia myös parantamaan, tutkitaan kiivaasti.

Dementiaa pelkäävän
huoneentaulu

Tutkimusten perusteella suositeltuja keinoja vanhuuden muistihäiriöiden lykkäämiseksi:

* Liiku.
* Käytä aivojasi: hanki strateginen tietokonepeli, täytä sudokuja ja sanaristikoita, lue, opiskele.
* Laihdu.
* Älä eristäydy, hanki ystäviä.
* Ota rennosti, älä räyhää.
* Pidä huoli riittävästä D-vitamiinista: ota aurinkoa, syö kalaa.
* Juo kahvia.
* Syö currya.

Teksti
Jukka Ukkola

Kuva
Markku Ulander / Lehtikuva

Keskustelu
Miten pidät mielen virkeänä ja dementian loitolla?