Jyviä ja pähkinöitä

Muinaisen Suomen asukkaat hyödynsivät tehokkaasti nykyistä lämpimämmän maan antimia.

Tiede 15.11.2019 06:00
Lassi Lapintie
5 000 vuotta vanhat ohranjyvät toivat uutta tietoa ajan elinkeinoista.
5 000 vuotta vanhat ohranjyvät toivat uutta tietoa ajan elinkeinoista. © SANTERI VANHANEN / LK

Kivikautisen Suomen metsästäjäkeräilijät olivat taitavia käyttämään nykyistä hedelmällisemmän maan kasveja ravintona, kertoo väitöskirjatutkimus.

”Arkeologisilta kaivauksilta löytyy paljon hasselpähkinää ja vesipähkinää. Esimerkiksi vesipähkinä ei kasva Suomessa enää lainkaan”, kertoo Helsingin yliopiston arkeologian tohtorikoulutettava Santeri Vanhanen.

Yli 4 000 vuotta sitten Suomen keskilämpötila oli Vanhasen mukaan pari astetta nykyistä korkeampi.

Ensimmäinen Vanhasen löytämä merkki viljelyskasveista on 5 000 vuoden takaa Ahvenanmaalta, josta Ruotsin puolelta levinneen kuoppakeraamisen kulttuurin jäljiltä löytyi ohranjyviä.

”Kuoppakeraamiset olivat pääasiassa pyytäneet merellistä ravintoa, hylkeitä ja kalaa, ja geneettisestä perimästä on havaittu, etteivät he pystyneet juomaan maitoa.”

Sisältö