Muinainen Mars ei ehkä ollutkaan vesiplaneetta – naapuriamme peittivät jäätiköt, esittää uusi tutkimus

Uusien havaintojen mukaan Mars oli ankaran kylmä paikka myös menneisyydessään.
Tiede 5.8.2020 12:09
Tutkijat vertasivat Marsin pinnanmuotoja Kanadan Devoninsaarella sijaitsevan jäätikön alla kulkeviin sulamisvesikanaviin.
Tutkijat vertasivat Marsin pinnanmuotoja Kanadan Devoninsaarella sijaitsevan jäätikön alla kulkeviin sulamisvesikanaviin. © Grau Galofre/ASU

Naapuriplaneettaamme Marsiin on valettu toivoa siitä, että sieltä löytyisi merkkejä muinaisesta elämästä, ellei peräti nykyisin eläviä mikrobeja. Jos elämä olisi saanut alkunsa kahdella eri planeetalla pelkästään Aurinkokunnassa, se lienee myös muualla universumissa yleistä.

Nykyajan Mars on armottoman kylmä, rutikuiva ja tappavan kosmisen säteilyn korventava erämaa, jossa ei edes ole happea hengitettäväksi. Tällainen ympäristö ei tiettävästi tue elämää ainakaan planeetan pinnalla.

Yleinen teoria kuitenkin on ollut, että menneisyydessään Mars olisi ollut virtaavien jokien, sateiden ja merten planeetta, jolla elämäkin on ehkä jossain muodossa kukoistanut. Tämä on päätelty siitä, että Marsin pinnassa on geologisia merkkejä muinoin virranneesta vedestä.

Nyt uusi yhdysvaltalaistutkimus kaataa kylmää vettä tämän toiveikkaan teorian niskaan. Sen mukaan Marsin laaksot eivät ole muinaisia joenuomia, vaan enimmäkseen paksujen jäätiköiden alla virranneen sulamisveden jättämiä jälkiä.