Miljardien ihmisten terveys vaarassa: Ilmastonmuutos uhkaa hävittää ison osan kasvien tärkeistä ravinteista

”Roskaruokailmiö” kasvattaa sokerien määrää kasveissa.
Tiede 16.5.2018 07:33

Vehnää pellolla. © RONI REKOMAA / LEHTIKUVA

Ilmastonmuutos ja lisääntyvät hiilidioksidipäästöt voivat johtaa siihen, että riisi ja eräät muut viljelykasvit sisältävät tulevaisuudessa nykyistä vähemmän ihmiselle välttämättömiä hivenaineita ja proteiineja.

Ravitsemukselliset ja terveydelliset haitat voivat koskettaa jopa miljardeja ihmisiä, sanoo kasvitutkija Lewis Ziska Yhdysvaltain maatalouden tutkimuslaitokselta.

Viime vuosien tutkimukset ovat osoittaneet, että huoli alkaa olla hälyttävä.

Jo nykyisellään yli miljardi ihmistä ei saa ravinnostaan riittävästi sinkkiä, kertoo Harvardin yliopiston tuore tutkimus.

Sinkin puute nostaa ennenaikaisen synnytyksen riskiä raskaana olevilla naisilla ja heikentää lapsuusajan kasvua sekä immuunijärjestelmän toimintaa.

Toinen yhtä huolestuttava tutkimustulos koskee seleeniä. Kyseessä on ihmiselle välttämätön hivenaine, joka muun muassa ehkäisee tulehdussairauksia ja huolehtii maksan toiminnasta.

Ilmastonmuutos uhkaa vähentää seleeniä sisältävien viljelykasvien satoja eri puolilla maailmaa. Tämä käy ilmi PNAS-lehdessä julkaistusta laajasta tutkimuksesta, jossa kartoitettiin seleenin lähteitä lähes koko maailman osalta.

Erityisen haavoittuvia ovat Euroopan ja Intian maatalousalueet, Kiina, Etelä-Amerikan eteläosa, Etelä-Afrikka ja Yhdysvaltain lounaisosa.

Lisääntyvä hiilidioksidin määrä voi johtaa myös muun muassa vehnän ja riisin sisältämän proteiinin määrän laskuun. Tällöin uhkana on pienikasvuisuus sekä altistuminen ennenaikaiselle kuolemalle.

Vaikutukset kohdistuvat erityisesti jo valmiiksi heikossa asemassa oleviin väestöryhmiin.

 

Ongelmat aiheuttaa ilman lisääntyvä hiilidioksidipitoisuus. Kasvit tarvitsevat hiilidioksidia kasvaakseen, mutta jos hiilidioksidin määrä nousee liikaa, kasvien biologia alkaa häiriintyä.

Lisääntyvä hiilidioksidi kiihdyttää kasvien fotosynteesiä – ilmiötä, jossa kasvit hyödyntävät auringon valoa muuttaakseen hiilidioksidia ravinnokseen.

Seurauksena kasvit kasvavat nopeammin, mutta samalla niiden hiilihydraattipitoisuus lisääntyy muiden ravintoaineiden kustannuksella.

Tutkijat puhuvat ”roskaruokailmiöstä”.

”Kun hiilidioksiditaso kasvaa, jokainen maapallon lehti ja ruohonkorsi tuottaa yhä enemmän sokereita”, kertoo Irakli Loladzde, joka on tullut tunnetuksi levätutkimuksistaan.

”Olemme todistamassa suurinta hiilihydraattien ruiskutusta biosfääriin ihmisen historiassa – ilmiö vähentää muita ravintoaineita elintarvikkeistamme.”

Omissa tutkimuksissaa Loladzde on havainnut, että mikäli leväkasveja altistetaan valolle, niiden kasvu nopeutuu. Levää syövät eläinplanktonit saivat näin enemmän syötävää. Siitä huolimatta ne kärsivät aliravitsemuksesta.

Kävi ilmi, että nopeampi kasvu oli laskenut levien ravinnepitoisuutta niin paljon, etteivät planktonit saaneet levistä riittävästi ravinteita elääkseen.