Masennusta yli- ja alilääkitään

Käypä hoito -suositus: psykoterapia ja lääkkeet täydentävät toisiaan.
Tiede 3.10.2014 04:45

Terapiassa. © Science Photo Library

Depression lääkehoito nousee aika ajoin kriittiseen arviointiin. Kesällä terveyspalveluyhtiö Mehiläinen irtisanoi kuntoutusjohtajansa Aku Kopakkalan, joka oli tv-ohjelmassa epäillyt masennuslääkkeiden tehoa.

Mielialalääkkeiden vaikuttavuutta on kyseenalaistettu muun muassa sillä perusteella, että lääkeyhtiöt julkaisevat tutkimukset, jotka osoittavat tehoa, mutta jättävät negatiiviset tulokset julkaisematta. Tämä niin sanottu julkaisuharha on tunnettu ilmiö kaikessa lääketutkimuksessa.

Heinäkuussa Psychological Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kävi ilmi, että julkaisuharha vääristää myös psykoterapian vaikuttavuustutkimuksia. Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeilan mukaan julkaisuharha on psykoterapiatutkimuksissa suunnilleen 30 prosenttia vaikutuksen koosta.

Korkeilan mukaan parhaat tulokset saadaan psykoterapian ja lääkehoidon yhteisvaikutuksesta. Masennus on kuitenkin niin heterogeeninen sairaus, että oli kyse mistä hoitomuodosta tahansa, osa hyötyy erittäin paljon, osa kohtuullisesti ja osa hyvin vähän tai ei lainkaan. Haittavaikutuksia voi olla psykoterapiallakin.

Masennuslääkkeitä on kritisoitu siitä, että niiden vaikutusmekanismia ei kunnolla tunneta. Sama kritiikki soveltuu psykoterapiaankin.

Eri terapiakoulukunnilla on aivan eri käsityksiä siitä, mistä masennus johtuu ja miten keskusteluhoito voi sen parantaa. Psykoterapeutin teoriasuun

tauksella ei Korkeilan mukaan kuitenkaan ole juuri väliä – eli kaikki suuntaukset ovat teorioissaan yhtä oikeassa – tai pikemminkin yhtä väärässä.

”Psykoterapian teho riippuu voimakkaimmin siitä, kuka sitä antaa, kuin mistään metodista.”

Kyse on Korkeilan mukaan kyvystä, johon terapeutin koulutus ei tuo juuri mitään lisää. Ratkaisevaa on, että potilas saa huomiota, tukea ja kokemuksen kuulluksi tulemisesta.

Lääkäriseura Duodecim julkaisi tällä viikolla päivityksen depression Käypä hoito -suositukseensa. Myös sen mukaan psykoterapian ja lääkehoidon yhdistelmä on tehokkain hoitomuoto. Suosituksessa korostuu nyt aiempaa enemmän huolellisen diagnosoinnin tärkeys, jotta vältyttäisiin lievien masennusoireiden ylihoidolta.

Diagnoosikynnyksen alle jäävissä tapauksissa henkilöllä on lieviä masennusoireita, jotka ovat reaktioita kuormitukseen ja stressiin. Suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtajan, Helsingin yliopiston psykiatrian professori Erkki Isometsän mukaan lääkehoidosta näin lievissä tapauksissa voi olla haittoja, mutta hyödystä ei ole tieteellistä näyttöä.

Isometsän mukaan tarvitaan lisätutkimusta sen arvioimiseksi, kuinka suuri ongelma masennuksen ylidiagnosointi ja -lääkitys on. Yhä vain vähemmistö depressiota potevista hakeutuu aktiivisesti hoitoon. 

Käypä hoito -suositus ottaa kantaa eri hoitokeinojen hyötyihin ja haittoihin, muttei kustannuksiin. Professori Isometsän mukaan kustannustehokkuuden vertailuun olisi tarvittu terveystaloustieteen asiantuntijaa.

Suuruusluokka on silti selvillä. ”Kustannukset ovat terapiassa paljon suurempia kuin lääkkeillä”, professori Korkeila sanoo. Patenttisuojansa menettäneet serotoniinilääkkeet ovat hänen mukaansa ”nykyään halvempaa kuin maito”.

Kun psykoterapian ja lääkehoidon vaikuttavuus on samaa luokkaa, on masennuksen lääkehoito huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin psykoterapia.