Maan johtajan sukupuoli ei selitä koronamenestystä, esittää tutkimus – juurisyyt kulttuurisissa piirteissä

Tutkijoiden mukaan onnistumista koronantorjunnassa selittää muun muassa se, suositaanko maan kulttuurissa yhteisöllistä ajattelua individualismin sijaan.
Tiede 12.1.2021 12:00
Suomi on nostettu esimerkiksi naisen johtamasta maasta, joka on menestynyt koronaepidemian hallinnassa. © Vesa Moilanen/Lehtikuva

Koronaviruksen synkkien uutisten seassa monet mediatalot tekivät kehuvia juttuja siitä, miten naisten johtamissa maissa viruksen torjunta on onnistunut muita paremmin. Tarinaa on kerrottu myös muun muassa Forbesissa ja New York Timesissa.

Esimerkkejä olivat muun muassa pääministeri Jacinda Ardernin johtama Uusi-Seelanti ja Sanna Marinin Suomi. Tuore tutkimus kuitenkin esittää, että kokonaisuutta tarkastellessa naisten johtamat maat eivät ole pärjänneet tilastollisesti merkittävästi muita maita paremmin pandemiassa.

PLOS One -tiedejulkaisussa ilmestyneessä artikkelissa esitetään, että median kertoma tarina perustuu todistusaineiston valikoivaan käyttöön, jossa miesjohtoisten valtioiden vastaavat menestystarinat jäävät huomiotta.

Naisjohtajien maita on verrattu vain niihin miesjohtoisiin valtioihin, joissa pandemian hoito on ollut erityisen epäonnistunutta, kuten Yhdysvaltoihin.

Johtajan sukupuolen sijasta pandemian parempi hoitaminen liittyy tutkijoiden mukaan maassa vallitseviin kulttuurisiin arvoihin, joita ovat esimerkiksi pitkän tähtäimen suunnittelu, tasa-arvo ja yhteisöllisen ajattelun suosiminen individualismin sijaan.

Tällaisten arvojen maissa naisten on helpompi nousta johtajiksi, mutta nainen johtajana ei yksinään paranna suoriutumista pandemiassa, jos nämä kulttuuriset arvot puuttuvat, tutkimuksessa todettiin.

Koska juurisyyt ovat kulttuurissa, hyvin menestyneet naisjohtoiset maat olisivat tutkijoiden mukaan menestyneet yhtä hyvin, vaikka johtajan sukupuoli olisi ollut toinen.

Tutkijat tarkastelivat koronaviruksen tartunta- ja kuolinlukuja 175 eri maassa huomioiden parlamenttien sukupuolijakauman, hallituksen johtajan sukupuolen sekä kulttuuriset piirteet.

Tutkimustulosten tulkintaa rajoittaa se, että naisjohtoisia maita on edelleen vain pieni osa kaikista valtioista. Tarkastelluista 175 maasta vain 16 määriteltiin naisjohtoisiksi.