Maailman ruokakriisi: Kuinka tärkeää on kukkien omavaraisuus?

Joni Mäkitalo
Tiede 21.6.2008 08:59

Maailman ruokakriisin perusongelma on yhä yksinkertainen. Maatalouden pitää tuottaa jatkossa enemmän pienemmillä resursseilla. Toisin sanoen kaikkien unohtaman maataloudenkin pitää lisätä tuottavuuttaan.
ruoka

Aila Tähkiö (oik.) jakavaa leipää vähävaraisille Helsinginkadulla, Helsingin Kalliossa 9. toukokuuta 2008.

Teksti
Joni Mäkitalo
Kuva
Jussi Nukari / Lehtikuva

Suomesta puuttuu viileä keskustelu siitä, mitä kaikkea arktisilla leveysasteilla kannattaa perusruuan lisäksi verorahoin tuettuna kasvattaa ja jalostaa.

Erilaisissa innovaatioraporteista tai muissa talouden kehittämiseen pyrkivissä yleislinjauksissa maataloudesta puhutaan vähän tai useimmiten ei ollenkaan.

Rikkaat teollisuusmaat ylläpitävät ylijäämäistä eli turvallisuutta tuovaa maataloutta verovaroin. Ylijäämän rikkaat maataloustuottajat vievät pilkkahintaan markkinoille maailmalla.

Kehitysmaiden vaatimukset vientitukien lopettamisesta ovat nousseet entisestään viime aikaisten ruokakriisien myötä. Se ei ole vaihtoehtoista ajattelua vaan poliittinen vaatimus, jota ajavat maapallon valtaväestöä edustavat johtajat.

Vientituet nakertavat köyhimpien kehitysmaiden omavaraisuuden, puhumattakaan pärjäämisestä eurooppalaisten ja amerikkalaisten kilpailijoiden kanssa maailman markkinoilla. Dumppaamalla ruuan ylijäämän köyhimpiin kehitysmaihin teollisuusmaat ovat alistaneet ne riippuvuuteen. Monien mielestä moraalisesti korkeatasoisempaa olisi viljan polttaminen.

Viime vuonna Suomen suurin yksittäinen maataloustuen saaja oli turkulainen kukkatukkuri Huiskula. Kotimaiset kukat ovat kaunista turhuutta ja kansan hyvinvoinnin kannalta varmasti tärkeämpiä kuin ääneen osataan sanoa.

Mutta onko koko kansan todella rahoitettava verovaroin kotimaisia kukkia ja niitä kasvattavaa yrittäjää? Ovatko kotimaiset kukat muita hankkeita, esimerkiksi vanhustenhoitoa tärkeämpi kustannuserä?

Kukkia tuetaan, mutta esimerkiksi viimeisen sokeritehtaansa Suomi sai pitää vain maanviljelijöiden taistelun ansiosta. Ja sokeri on tärkeä peruselintarvike.

Suomalainen maatalouskeskustelu ei ole aktiivista vaan viime hetkellä ryntäilevää tulipalojen sammuttelua. Tämä heikentää Suomen kansantalouden tärkeimmän toimialan edellytyksiä ja sen pitkäjänteistä kehittämistä.

Kirjoittaja on São Paulossa asuva vapaa toimittaja, jonka lempiruoka on suomalaista.

Lisää aiheesta
Energian hinta nousee. Ruoan hinta nousee. Ruokakriisi ajaa maailman köyhiä ahdinkoon, hiljaiseen tsunamiin. Kokosimme joukon nettisivuja, joissa kerrotaan, miksi ruokakriisi on syntynyt ja miten sen voisi ratkaista.

Linkkejä sivustoille

YK vetää ruokakriisiä ratkovaa iskuryhmää (Suomen ulkoasiainministeriö)

Jeffrey Sachs ruokakriisistä: kehitysmaita autettava lisäämään ruoantuotantoa (Euroopan parlamentti)

Ruokakriisi kärjistyy YK:n huippukokouksessa Ghanassa (Kepa)

FAO: biodiversiteetti on avain globaalin ruokakriisin ratkaisemiseen (Yk-liitto)

Tackling drought crucial in finding food crisis solution (YK:n uutispalvelu)

World leaders grapple to agree food-crisis plan (Mail&Guardian Online)

The World Food Crisis Sources and Solutions (Tikkun)

The World Food Crisis (The Nation, commondreams.org)

Africa Food Crisis (World Agroforestry Centre)

Global Food Crisis (Washington Post)

The World Food Crisis (New York Times)

World food crisis turns rice into gold (Times Online)

The silent tsunami (Economist)

VIDEO: World Food in Crisis (National Geographic)

Keskuste aiheesta

Bush ja muut haasteet maailmalle (Yleismies Jantunen, SK netti 28.4.2008)