Maailma on parempi paikka kuin koskaan – miksi sitä on niin vaikea uskoa?

Ihminen on usein simpanssiakin huonompi arvioimaan maailman todellista tilaa, muistuttaa Hans Rosling.
Tiede 10.9.2019 20:40
© Roni Rekomaa / Lehtikuva

Toivottomuus ja negatiivisuus tuntuu olevan kulttuurin perusvire, jota media ruokkii. On sotaa, köyhyyttä, poliittista radikalismia ja ilmastonmuutosta, ja ongelmat vaikuttavat suuremmilta kuin koskaan. Kadunmieheltä kysyttäessä yleinen mielipide on, että maailma on menossa aina vain huonompaan suuntaan. Jos tuo kadunmies olisikin ollut Hans Rosling, olisi vastaus ollut varsin erilainen.

Vuonna 2017 kuollut Rosling oli ruotsalainen lääkäri ja tilastotieteilijä, joka tuli tunnetuksi väsymättömänä faktojen puolestapuhujana inhimillisen kehityksen kysymyksissä. Hänen mukaansa maailmalla menee paremmin kuin luulet.

Roslingin mukaan emme ole koskaan eläneet yhtä hyvinä aikoina kuin nykyään, ja sanomansa hän perusti kovaan tilastodataan. Rosling tunnetaan Ted-puheistaan, joista suosituinta vuodelta 2016 on katsottu 14 miljoonaa kertaa. Hän on tentannut yleisöjä ympäri maailman. Rosling kysyi eri ihmisryhmiltä kysymyksiä maailman tilasta, ja lähes kaikki vastaajat arvelivat maailmalla menevän todellisuutta huonommin.

Roslingin 13 kysymyksen testin voit käydä itse tekemässä esimerkiksi tässä blogissa. Se onkin suositeltavaa ennen kuin luet tätä tekstiä pidemmälle. Jokaisesta oikeasta vastauksesta saat pisteen.

 

Miten menestyit? Jos pisteitä kertyi vain muutama, olet hyvässä seurassa. Roslingin testeistä ovat saaneet keskimäärin surkeat pisteet niin lääketieteen opiskelijat, toimittajat kuin sijoituspankkiiritkin. Keskimäärin ihmiset saavat vain kaksi pistettä. Jopa nobelistit ja muut huippututkijat pärjäävät testissä yleensä heikosti.

Kysymyksissä ihmisiä haastetaan kertomaan käsityksensä muun muassa siitä, miten absoluuttisen köyhyyden määrä on muuttunut maailmassa viime vuosikymmeninä ja kuinka suuri osa nykyään syntyvistä lapsista rokotetaan. Eräässä kysymyksessä kysytään, onko äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä kahden viime vuosikymmenen aikana lähes kaksinkertaistunut, pysynyt ennallaan tai lähes puolittunut.

Suurin osa ihmisistä uskoo, että köyhien määrä on joko pysynyt ennallaan tai kasvanut. Fakta kuitenkin on, että äärimmäisen köyhyyden määrä on laskenut puoleen, muistutti Rosling.

Tämä on täysin vallankumouksellista. Pidän sitä merkittävimpänä elinaikanani tapahtuneena muutoksena maailmassa.”

Näin Rosling kirjoittaa kuolemansa jälkeen julkaistussa Factfulness-kirjassa, jonka hän kirjoitti yhdessä poikansa Ola Roslingin ja tämän vaimon Anna Rosling Rönnlundin kanssa. Kirja on julkaistu myös suomeksi Faktojen maailma -nimellä.

Monissa kielteisissä asioissa on tapahtunut valtava romahdus 1900-luvun loppupuolella ja 2000-luvulla: se näkyy esimerkiksi lapsikuolleisuudessa, nälkää näkevien ihmisten määrässä ja lentokoneonnettomuuksien yleisyydessä.

Samaan aikaan myönteinen kehitys on kiihtynyt valtavasti muun muassa lukutaidossa, luonnonsuojelualueiden määrässä ja ruokatuotannossa kasvavalle ihmiskunnalle.

 

Roslingin mukaan ihmiset eivät ole sisäistäneet maailman parantumisen todellisuutta. Esimerkiksi suomalaisista vastaajista vain 14 prosenttia tiesi äärimmäisen köyhyyden puolittuneen viimeisinä vuosikymmeninä. Niin ikään vain 12 prosenttia suomalaisista tiesi, että suurin osa maailman lapsista rokotetaan nykyisin.

Ihmiset ovat niin huonoja arvioimaan maailman tilaa, että satunnaisesti kysymyksiin vastaava simpanssikin pärjäisi usein paremmin. Simpanssi osuisi oikeaan noin neljässä kysymyksessä 13:sta, ja vain osa ihmisistä suoriutuu paremmin.

Pidin turhauttavana ja huolestuttavana, että ihmiset olivat niin väärässä maailmasta”, Rosling kirjoittaa.

Miten poliittiset päättäjät voivat ratkaista globaaleja ongelmia, jos he perustavat toimintansa vääriin faktoihin?

Roslingien perhe perusti tätä ongelmaa vastaan kamppaillakseen Gapminder-säätiön, jonka nimi viittaa kuiluun (gap) ihmisten maailmankuvan ja todellisuuden välillä. Roslingit havaitsivat, että väärät käsitykset vallitsevat jopa korkeasti koulutettujen ihmisten parissa. Todellisuutta dramaattisempi ja negatiivisempi maailmankuva näyttää olevan ihmisen oletusasetus.

”Jostain syystä historiallisesti meille oli hyödyllistä olla huolestunut kaikesta, nähdä ongelmia ja suunnitella katastrofia varten”, kertoo Ola Rosling tiedelehti New Scientistille. ”Siten menneet sukupolvet selvisivät. Olemme heidän jälkeläisiään, ja käytämme samoja taktiikoita, vaikka emme tarvitse niitä enää.”

Roslingien mukaan vastalääke tällaisille harhoille on faktoihin perustuva ajattelu.

”Tänä päivänä dataa on saatavilla lähes kaikesta. Data maalaa yleensä aivan erilaisen kuvan, joten meidän pitää tarkkailla sitä, mikä on todellista”, Ola Rosling muistuttaa.