LSD ja molekyylibiologi – löytyi DNA ja tuli Nobel

Francis Crick ei ole ainoa nobelisti, joka tunnetaan LSD:n käytöstä.
Tiede 29.11.2015 15:30
Aarno Malin
Francis Crick 1916–2004. © OBIT CRICK Salk Institute / AÅ / Lehtikuva

Vuonna 1962 lääketieteen Nobel-palkinnon jakoivat kolme DNA:n tutkimuksessa ansioitunutta miestä. Yksi heistä oli englantilainen molekyylibiologi Francis Crick, joka oli keksinyt DNA-molekyylin kaksoiskierteen.

Crick teki keksinnön vuonna 1953, ja tiedelehti Nature julkaisi siitä tuoreeltaan raportin, jota edelleen pidetään yhtenä tieteenhistorian kuuluisimmista artikkeleista. Crick itse kutsui kaksoiskierrettä elämän salaisuudeksi.

Vaiettu totuus on, että Crick oli keksinyt ”elämän salaisuuden” LSD:n vaikutuksen alaisena.

Tai näin ainakin väittää sitkeästi elävä myytti, josta julkaisut kuten Cracked ja io9 ottavat kaiken hyödyn irti. Onhan kyseessä kiehtova tarina, joka varmasti myy.

Se vain ei ole totta.

 

Francis Crickin elämäkerran kirjoittanut Matt Ridley on pyrkinyt katkaisemaan huhuilta siivet.

Hänen mukaansa alun perin Mail on Sundayssa vuonna 2004 julkaistu tarina perustuu toisen käden tietoon ja on alkanut elää internetissä omaa elämäänsä.

Täysin vailla todellisuuspohjaa myytti ei kuitenkaan ole.

Ridleyn mukaan Crick todellakin käytti LSD:tä, mutta hän kokeili sitä ensimmäisen kerran vasta vuonna 1967, siis viisi vuotta Nobel-palkinnon jälkeen.

 

Crick ei ole ainoa nobelisti, joka tunnetaan LSD:n käytöstä.

Vuonna 1993 Nobelin kemianpalkinnon sai kaksi miestä, joista toinen oli yhdysvaltalainen Kary Mullis. Hän keksi DNA:n monistamiseen käytettävän polymeraasiketjureaktion.

Kary Mullis on Crickia avoimemmin kertonut huumeidenkäytöstään. Omien sanojensa mukaan hän on syntetisoinut ja kokeillut monia psykedeelejä ja käyttänyt runsaasti LSD:tä 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa.

BBC:n vuonna 1997 lähettämässä Psychedelic Science -televisiodokumentissa Mullis sanoi, ettei hän ollut LSD:n vaikutuksen alaisena tehdessään Nobel-palkittua keksintöään. Hän kuitenkin pohti, olisiko tehnyt keksintöä lainkaan, jos ei olisi aiemmin käyttänyt LSD:tä.

”En tiedä. Epäilen sitä, epäilen vahvasti”, Mullis totesi kameralle.

 

Siinä missä vuonna 2004 kuollut Crick muistetaan ennen kaikkea tieteellisistä saavutuksistaan, tunnetaan edelleen elossa oleva Mullis myös vähemmän tieteellisistä ulostuloistaan.

Nobelin saatuaan Mullis on keskittynyt erityisesti aids-tutkimuksen kritisoimiseen. Hänen mukaansa hiv ei aiheuta aidsia, vaan kyseessä on uskomus, jonka takana on salaliitto. Hän ei usko myöskään ilmastonmuutokseen, vaan pitää sitä suurena huijauksena.

Sen sijaan Mullis uskoo astrologiaan ja hän on kertonut kohdanneensa ulkoavaruuden olennon, joka näytti pesukarhulta ja puhui hänelle.

Herää kysymys, olisiko polymeraasiketjureaktion sittenkin voinut keksiä vähemmälläkin huumeidenkäytöllä.

 

Vuoden 2015 nobelistit saavat palkintonsa 10. joulukuuta.