Löytyykö vintiltäsi Hitlerin uraania? Satoja natsien atomikuutioita on yhä hukassa

Vaihtoehtohistoriasta kiinnostuneet ovat spekuloineet sillä, mitä olisi tapahtunut, jos ensimmäiset ydinaseet olisivat olleet Yhdysvaltojen sijaan Saksalla.
Tiede 17.9.2019 15:40
Kuutio lähetettiin Marylandin yliopistoon kryptisen viestin kera. © JOHN T. CONSOLI / UNIVERSITY OF MARYLAND

Marylandin yliopiston tutkija Timothy Koethin työhuone on säteilevien esineiden aarreaitta. Kokoelmaan kuuluu muun muassa ydinkokeessa lasiksi sulanutta hiekkaa sekä kelloja, joiden radiumviisarit hohtavat pimeässä. Yksi esine on kokoelmassa ylitse muiden, Koeth kertoo Yhdysvaltain yleisradion NPR:n haastattelussa.

Hiilenmustalla esineellä on painoa reilut kaksi kiloa ja sen halkaisija on noin viisi senttiä. Se on uraanikuutio, jollaisten avulla natsi-Saksa yritti noin 70 vuotta sitten valjastaa atomien salat palvelukseensa.

”Historialliselta painoarvoltaan tämä kuutio on suurempi kuin kaksi kiloa”, Koeth kuvailee.

Natsien sodanaikainen ohjelma tähtäsi ydinaseiden kehittämiseen, ja kuutiot olivat osa yritystä rakentaa ydinreaktori.

Koeth on kertonut vuonna 2013 haltuunsa saaman kuution tarinan myös Physics Today -lehteen kirjoittamassaan artikkelissa. Kuutio lähetettiin Marylandin yliopistoon kryptisen viestin kera. ”Otettu reaktorista, jonka Hitler yritti rakentaa. Lahja Ninningeriltä”, viestissä luki.

Kuution aitous varmistettiin kokeilla, ja myöhemmin lahjoittajaksi pääteltiin muuan Robert Nininger. Hän vastasi uraanin hankinnasta Yhdysvaltain Manhattan-projektissa, jonka amerikkalaiset käynnistivät vastauksena pelkoihin natsien ydinaseista.

Vaihtoehtohistoriasta kiinnostuneet ovat usein spekuloineet natsien toteutumattomalla ydinaseella. Olisiko historia siirtynyt uudelle uralle, jos ensimmäiset ydinaseet olisivatkin olleet Yhdysvaltojen sijaan Saksalla? Olisivatko sienipilvet nousseet Hiroshiman ja Nagasakin sijasta Lontoon ja Washingtonin ylle?

Jälkikäteen historioitsijat ovat olleet sillä kannalla, ettei natsien ydinohjelma olisi voinut päihittää Yhdysvaltojen ohjelmaa. Saksalaiset eivät lopulta ehtineet saada valmiiksi edes toimivaa ydinreaktoria, ydinaseesta puhumattakaan.

Saksa oli tieteen kärkimaita ennen natsien nousua. Diktatuuriksi muuttuneessa maassa tiede rapistui muun muassa juutalaisten tutkijoiden vainon vuoksi.

Aikalaisten pelko natsien ydinaseita kohtaan oli kuitenkin todellista, ja sille oli hyvät syyt. Olihan ydinvoiman salaisuus keksitty alkujaan juuri Saksassa. Ensimmäisenä atomin halkaisivat saksalaiset tutkijat vuonna 1938.

Saksa oli tieteen kärkimaita ennen natsien nousua. Diktatuuriksi muuttuneessa maassa tiede rapistui muun muassa juutalaisten tutkijoiden vainon vuoksi. Saksan ydinohjelma alkoi jo kaksi vuotta ennen amerikkalaisten hanketta, mutta natsien projektin etenemistä hidastivat muun muassa tehoton johto ja avainhenkilöiden keskinäiset kiistat.

 

Uraanikuutiot liittyivät reaktorikokeiluihin, joita tehtiin kuuluisan fyysikko Werner Heisenbergin johdolla Berliinissä ja myöhemmin Haigerlochissa sijaitsevan linnan kellarissa. Heisenberg kertoi sodan jälkeen, ettei hänen aikomuksenaan ollut koskaan rakentaa ydinasetta, vaan pelkkä reaktori.

Hänen mukaansa koereaktori koostui yhteensä yli 600 reaktorikuutiosta, jotka oli yhdistetty kaapeleilla kattokruunua muistuttavaksi rakennelmaksi. Uraanikuutiot upotettiin raskaaseen veteen.

Kunnianhimoisuudestaan huolimatta saksalainen koereaktori ei saavuttanut kriittistä massaa, joka olisi käynnistänyt energiaa tuottavan ketjureaktion.

Nykyisin ”atomikellari” on muutettu nähtävyydeksi, jossa kävijät voivat nähdä jäljennöksiä Heisenbergin kokeellisesta reaktorista.

”Kilpailuasetelma ja rajatut tieteelliset resurssit saksalaisessa ydinohjelmassa ilmeisesti estivät Heisenbergiä kollegoineen saavuttamasta ydinvoimaa”, Koeth ja Miriam Hiebert kirjoittavat Physics Today -artikkelissaan.

Tutkijoiden mukaan tarina on hyvä esimerkki siitä, kuinka tiede edistyy parhaiten yhteistyön, ei kyräilevän kilpailun hengessä.

Myöhemmin on arvioitu, että saksalaiset olisivat voineet onnistua, jos olisivat keränneet kaiken uraaninsa yhteen reaktoriin. Resurssien jakautuminen ympäri maata kostautui.

Sodan päätyttyä suurimman osan uraanikuutioista on arveltu päätyneen Yhdysvaltoihin ja Neuvostoliittoon. Vain tiettyjen kuutioiden olinpaikka on vahvistettu. Kuutioita jäljittävien tutkijoiden mukaan kukaan ei tiedä, kuinka monta niitä on yhä keräämässä pölyä eri laitosten ja ihmisten varastoissa ja kellareissa.