Linen ja Leifin elämänmuutos

Tiede 5.12.2007 14:00

Tavalliset ruotsalaiset ovat aloittaneet kamppailun ilmastonmuutosta vastaan. Tukholmalaisperhe kauhistui hiilidioksiditasettaan ja ryhtyi toimiin.line ja leif

Teksti Katri Merikallio, Tukholma
Kuva Petri Kaipiainen
(SK 49/2007)

Hämärä marraskuun iltapäivä tukholmalaisessa lähiössä. Line Lundfaldin ja Leif Elisonin punatiilinen omakotitalo näyttää samanlaiselta kuin sadat tuhannet omakotitalot Suomessa: kaksi kerrosta, pari makuuhuonetta, laaja olohuone, kaunis, vasta remontoitu keittiö ja vielä remontissa oleva hieman viileä alakerta.

Pihalla seisova uusi Saab, etanolilla kulkeva ekoauto kuitenkin vihjaa, että täällä ehkä tehdään jotain toisin.

Kun Line ja Leif ostivat 160-neliöisen talon kolme vuotta sitten, lämmityskustannukset huolestuttivat heitä. Vanhat vesipatterit olivat kelvot, mutta niitä lämmitettiin sähköllä. Ja lasku oli sen mukainen.

”Aloimme selvitellä eri vaihtoehtoja. Törmäsimme hankkeeseen nimeltä ”Konsumera smartare” eli kuluta fiksummin. Se on melkoisesti muuttanut tekemisiämme”, Leif toteaa.

Tukholman kaupungin kokeiluhankkeeseen etsittiin tuolloin 50 kotitaloutta, jotka olisivat valmiita tarkkailemaan hiilidioksidipäästöjään ja vähentämään niitä yhteisvoimin. Mukaan ei haluttu ekofriikkejä eikä skeptikkoja vaan ihan tavallisia perheitä. Ja hiilidioksidipäästöjä oli tarkoitus mitata tuotteiden koko elinkaaren ajan.

Line ja Leif kelpuutettiin mukaan.

Line Lundfald, 34, on biologi ja tutkija, Leif Elison, 37, kehitysjohtajana it-firmassa.

Ensimmäiseksi Leif ja Line saivat 12 viikon todellisen kulutuksen pohjalta tehdyn hiilidioksidilaskelman. Se oli 32,6 tonnia vuodessa. ”Tuntui järkyttävältä ajatella, että päästimme joka vuosi sen verran hiilidioksidia ilmakehään.”

Tehot esiin

Ylivoimaisesti suurin hiilidioksidin lähde Linen ja Leifin elämässä oli asuminen: 12,4 tonnia.

”Punnitsimme maalämmön ja ilma-vesilämpöpumpun välillä. Jälkimmäinen voitti, sillä investointina maalämpö olisi ollut tuplasti kalliimpi”, Leif kertoo.

Ruotsin valtio tukee kotitalouksia enimmillään reilulla 3 000 eurolla, kun ne siirtyvät suorasta sähkölämmityksestä lämpöpumppuihin tai kaukolämpöön. Öljylämmityksen vaihtaja saa enimmillään 1 400 euroa tukea.

Mutta koska Leifin ja Linen talossa sähkölämmitys ei ollut suora, heille ei tukea herunut.

”Säästö sähkönkulutuksessa on kuitenkin niin suuri, että hankinta on maksettu takaisin muutamassa vuodessa”, Line laskee.

Jo yli puoli miljoona kotitaloutta on Ruotsissa siirtynyt ilma- tai maalämpöpumppuun, mikä on lähes kolmannes koko pientalokannasta. Molemmat lämmitysmuodot ovat jo vahva myyntivaltti asuntomarkkinoilla.

Leif esittelee talon ulkoseinustalla seisovaa laitetta, joka hurahtaa käyntiin aina kun talon lämpötila laskee alle termostaatin määrittämän rajan. Lämmin vesi virtaa vanhoihin pattereihin, ja ohjauspaneeli on vain pieni sähkötaulun näköinen vekotin kodinhoitohuoneen seinässä.

”Pumppu on toiminut hyvin. Kovimmilla pakkasilla poltamme lisälämpönä takassa tulta, mutta ei täällä ole yhtään kertaa tullut kylmä. Pari kertaa on pitänyt talven aikana sulattaa jäätä laitteesta”, Leif kertoo.

Kun lämmitysjärjestelmä uusittiin, asennettiin taloon myös modernit lämpötilan säätelylaitteet. Ne voidaan halutessa ohjelmoida niin, että kun perhe lähtee töihin, lämpötila pudotetaan muutama aste alaspäin.

”Me pidämme lämpötilaa 18 asteessa. Jos tulee vilu, vedämme lisää vaatteita päälle”, Line toteaa. Nytkin hänellä on fleece-paita päällä ja kolmekuinen Lowe-vauva vaikuttaa tyytyväiseltä villanutussaan.

Valtio tukee myös omakotitalojen aurinkopaneelien asentamista 750 eurolla.

”Ikkunaremonttiinkin saisi tukea, mutta vanhat puukarmit ovat niin hyvät, ettei niitä viitsisi vielä vaihtaa”, Leif tuumii.

YK:n ilmastokokous Balilla
Kokouksen virallinen sivusto
Ympäristöministeriön avaama keskustelupalsta Balin kokouksen ajaksi
Greenpeace
Suomen Luonnonsuojeluliitto

Aiheesta lisää
Ilmastoraportti ei yllätä tutkijoita (SK 5/2007)

Ilmastopuheista päästävä tekoihin heti
Professori Martin Parryn haastattelu (SK 17/2007)

Oikeus energiaan
IPPC:n puheenjohtajan Rajendra K Pachaurin haastattelu (SK 47/2005) ( pdf)

IPCC:n neljäs arviointiraportti ilmastonmuutoksesta (Osa1) (pdf)

Al Gore
Wikipedia
Kotisivut

Tietoa ilmastonmuutoksesta
Ympäristö ja kehitys
Ilmastonmuutos.info
Ympäristöministeriö
Ilmatieteen laitos
Maailman luonnonsäätiö
Elonkierto
Wikipedia
Kestävä kehitys
Liikenne- ja viestintäministeriö
Euroopan Unioni
Yhdistyneet kansakunnat
Ilmasto.org
Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta
Dodo ry