Lähes puolet ihmisistä saattaa kantaa tyhmentävää virusta

Tutkimus: Virus vaikuttaa aivojen hippokampukseen ja muuttaa lähes 1300 geenin toimintaa.
Tiede 4.12.2014 13:30
Lauri Seppälä
Sinilevää järvessä. Arkistokuva. © Pekka Sakki / Lehtikuva

Yhdysvaltalaisen Nebraskan yliopiston tutkimuksissa on löydetty virus, joka vaikuttaa vahingollisesti erityisesti keskittymiseen, tilan hahmottamiseen ja visuaaliseen hahmotuskykyyn. ATCV-1-nimen saanut virus esiintyy makean veden järvien ja lampien sinilevissä.

Tutkimukset antavat viitteitä siitä, että jopa joka toisella ihmisellä voisi olla tämä virus.

Aikaisemmin on oletettu, että virus ei tartu ihmiseen, mutta nyt se löytyi sattumalta terveiden koehenkilöiden kurkkututkimuksissa. Tutkimuksessa oli mukana 92 tervettä koehenkilöä, joista 40:ltä löytyi kyseinen virus.

Viruksen kantajat saivat keskimäärin kymmenen prosenttia heikommat pisteet tarkkaavaisuutta ja nopeutta edellyttävissä visuaalisissa tehtävissä. He saivat myös pienemmät pisteet huomiokykyä mitattaessa.

Kyseessä on ensimmäinen kerta historiassa, kun tutkijat ovat osoittaneet, että mikro-organismeilla on kyky laukaista herkkiä fysiologisia muutoksia ihmiskehossa ilman, että immuunijärjestelmä puuttuu peliin omalla hyökkäyksellään.

”Tämä on silmiinpistävä esimerkki siitä, miten ’harmittomat’ mikro-organismit voivat vaikuttaa käyttäytymiseemme ja kognitioomme”, toteaa tutkimuksia johtanut tohtori Robert Yolken The Independent -lehdessä.

Toisin sanoen geenien vaikutus fysiologisten erojen selittämisessä voi olla huomattavasti pienempi kuin perinteisesti on kuviteltu. Osa ihmisten välisistä eroista on tutkijoiden mukaan perua mikro-organismeilta ja tavasta, jolla ne ovat kanssakäymisissä geenien kanssa.

 

Lisätietoa ATCV-1-viruksen vaikutuksista tutkijat saivat, kun he injektoivat viruksen hiirien ruoansulatuskanavaan. Tämän jälkeen hiiret siirrettiin labyrinttiin.

Virusta kantaneilla hiirillä oli eniten vaikeuksia löytää tiensä ulos sokkelosta. Samalla selvisi, että virustartunnan saaneet hiiret kiinnittivät vähiten huomiota uusiin esineisiin ja sisäänkäynteihin, jotka olivat olleet aiemmin tukossa.

Tutkijat saivat selville, että ATCV-1 vaikutti aivojen hippokampukseen muuttaen lähes 1300 geenin toimintaa. Nämä vaikuttivat muun muassa synapsien plastisuuteen, joka on tärkeä perusta oppimiselle ja muistamiselle.

Toistaiseksi ei ole tiedossa, miten ATCV-1 tarttuu ihmiseen ja voiko se tarttua ihmiseltä toiselle. Tutkijat eivät kuitenkaan usko, että virustartunnan saisi pelkästään järvissä tai lammissa uimisen kautta. Joka tapauksessa monet saattavat olla infektoineita ilman, että he itse tiedostavat tätä.

Neurotieteen apulaisprofessori Allan Kalueff arvioi Science-lehdessä, että merkittävin tartuntariski saattaa olla vesiympäristössä työskentelevillä kalatalouden työntekijöillä. Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan.