Laaja selvitys: Lisätyn sokerin kulutus on laskenut – Ylipaino lisääntyy silti

Myös suomalaiset syövät sokeria selvästi vähemmän kuin ennen, mutta kansa lihoo.

sokeri
Teksti
Lauri Seppälä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Yleinen olettama on, että vähentämällä sokerin ja makeutettujen juomien kulutusta voi hillitä ylipainoisuudenn lisääntymistä. Tähän ajatukseen perustuu myös sokeria sisältävien tuotteiden verotus eri maissa.

Tähän mennessä ei ole saatu kuitenkaan merkittävää näyttöä siitä, että sokeristen tuotteiden ankarampi verottaminen vähentäisi lihavuutta, kertoo Amerikan tiede- ja terveysneuvoston artikkeli.

Itse asiassa hiljattain saatu tutkimusnäyttö osoittaa päinvastaista. The American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä huhtikuussa julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että samaan aikaan kun tutkimusjoukon sokerin kulutus väheni, ylipaino lisääntyi.

”Vaikka voimme havaita näkyvän sokerin kulutuksen sekä raportoidun sokerin ja makeutusaineiden saannin vähenemistä, tämän rinnalla on havaittavissa myös jatkuvaa nousua lihavuudessa ja terveysongelmissa, kuten tyypin 2 diabeteksessa”, kertoo tutkimusjohtaja Jennie C. Brand-Miller

 

Tutkijat selvittivät sokerin saatavuuden ja sokerin kulutuksen kehitystä ajanjaksolla 1980–2011.  Näitä tietoja vertailtiin lihavuuden kehitystrendeihin. Tiedot olivat peräisin YK:n ruoka- ja maatalousorganisaatiolta, Australian hallitukselta sekä akateemisista ja ruokateollisuuden tutkimusjulkaisuista. 

Tutkijat taustoittavat, että sokerin saatavuuteen perustuvat arviot johtavat yleensä sokerin todellisen kulutuksen yliarviointiin. Toisin sanoen huomiotta jää se, että sokeria myös häviää, kun ruokaa valmistetaan ja kun sitä lopulta kulutetaan.

Tutkimuksessa ilmeni, että vuosina 1995–2011 ruokiin lisätyn sokerin kulutus aleni aikuisilla miehillä 18 prosenttia ja aikuisilla naisilla 4,5 prosenttia. Samalla ajanjaksolla 2–18-vuotiaiden poikien sokerin kulutus tippui 34 prosenttia. Saman ikäisillä tytöillä tiputus oli 26 prosenttia.

Sokeroitujen juomien kulutus aleni miehillä 15 prosenttia ja naisilla 13 prosenttia. 2–18-vuotiailla tiputusta sokeroitujen juomien kulutuksessa oli 16–27 prosenttia.

Ristiriitaiselta tuntuva havainto oli, että tutkimusajanjaksolla naisten ja miesten paino nousi keskimäärin noin neljä kiloa. 2–17-vuotiailla lapsilla ylipaino ja lihavuus lisääntyivät 21 prosentista 25 prosenttiin.

Yllättävä tulos tukee tutkijoiden mukaan näkemystä, että minkään yksittäisen ruoka-aineksen demonisointi ei johda toivottuun lopputulokseen.

”Lisätyn sokerin kulutusta on vaikea yksilöidä erityisenä ruokailutottumuksena”, huomauttaa tutkimuksessa mukana ollut ravitsemusterapeutti Alan Barclay.

”Kun ihmiset syövät suuria määriä lisättyä sokeria, tämä on tuskin ainoa asia mitä he tekevät – nämä ihmiset kuluttavat todennäköisemmin enemmän myös suuria määriä energiaa muista lähteistä, mukaan lukien alkoholista, puhdistetusta tärkkelyksestä ja tyydyttyneestä rasvasta.”

Suomalaisten sokerinkulutus on laskenut 15 prosenttia vuosien 1990–2015 välillä.

Melko sitkeä harhaluulo on, että suomalaiset mättävät sokeria enenevissä määrin. Tilastot nimittäin kertovat, että suomalaisten sokerinkulutus on laskenut 15 prosenttia vuosien 1990–2015 välillä.

Suomalaisen aikuisväestön lisätyn sokerin saanti oli vuonna 2015 suositellulla tasolla (enintään 10 prosenttia kokonaisenergiasta). Lasten ja nuorten sokerin käyttö on runsaampaa, ja heillä suositellut saantirajat ylittyvät.

Suomessa sokerin kokonaiskulutus on EU-kansalaisista vähäisintä, selviää Euroopan lihavuuskartasto 2017 -raportista. Makeiset ja leivonnaiset vaikuttavat sopivan suomalaisen makuun, sillä niitä suomalaiset syövät EU-maiden viidenneksi eniten.

Suomessakaan sokerin kulutuksen alenevat trendit eivät ole saaneet lihavuuden lisääntymistä kuriin. Findikaattorin tiedot kertovat, että lihavien 20–64-vuotiaiden suomalaisten määrä oli 2010-luvun alussa yli kaksinkertainen verrattuna 1980-luvun alkuun.

2010-luvulla lihavien osuus on edelleen hieman kasvanut.

Ylipainon lisääntymisessä kyse on paljolti siitä, että syömiset ylittävät kulutuksen, arvioi THL:n tutkija Anni Helldán. Hänen mukaansa suomalainen elämäntapa on passivoitunut ja samaan aikaan syömiseen houkuttavia ärsykkeitä tulvii useasta lähteestä.