Nuori tähtijoukko on kovertanut tähtituulellaan synnyinpilveensä laajan onkalon. Sininen väri kuvaa happea, punainen vetyä ja typpeä. Vasemman alakulman sininen rinkula on massiivisen tähden puhaltama kaasukupla.

Ikkuna avaruuteen

Hubble-avaruusteleskooppi on kolmen vuosikymmenen ajan avannut huikeita näkymiä maailmankaikkeuteen. Aluksi siitä oli tulla ennätyskallis katastrofi.

Nuori tähtijoukko on kovertanut tähtituulellaan synnyinpilveensä laajan onkalon. Sininen väri kuvaa happea, punainen vetyä ja typpeä. Vasemman alakulman sininen rinkula on massiivisen tähden puhaltama kaasukupla.
Tiede 07.08.2020 06:00
Teksti Markus Hotakainen

Likinäköinen. Yli kymmenen vuoden aherruksella ja liki viiden miljardin dollarin satsauksella avaruuteen lennätettiin huhtikuussa 1990 kaukoputki, joka oli pahasti likinäköinen.

Optiikassa ilmenneen vian virallinen nimitys on palloaberraatio, mutta lopputuloksen eli suttuisten tähtikuvien kannalta tiedeyhteisön hartaasti odottama Hubble-avaruusteleskooppi oli likinäköinen. 2,4-metrisen pääpeilin heijastamat valonsäteet eivät osuneet yhteen ja samaan polttopisteeseen niin kuin niiden kaukoputkessa pitäisi osua, jotta kuva olisi tarkka ja terävä.

Valon kulkiessa linssin läpi se taittuu ja hajoaa eri väreihin – samalla tavalla kuin auringonvalon taittuessa vesipisaroissa, jolloin taivaalla loistaa monivärinen sateenkaari.

Erikoislasista ja useista elementeistä tehdyissä linsseissä ilmiö on vähäinen, mutta käyttämällä kaukoputkessa linssien sijasta koveraa peiliä ongelmasta päästään eroon kokonaan. Peilipinnasta kaikki valon aallonpituudet heijastuvat täsmälleen samalla tavalla.

Sisältö