Koronarokotteiden sivuvaikutukset lieviä

Eri valmistajien koronavirusrokotteita on annettu testeissä jo kymmenilletuhansille ihmisille. Vakavia tai pitkäkestoisia sivuvaikutuksia ei ole ilmennyt.

Tiede 28.11.2020 08:32
Essi Lehto
Koronarokote. Kuvituskuva.
Koronarokote. Kuvituskuva. © Joel Saget / AFP / Lehtikuva

Euroopan lääkevirastolta on tähän mennessä haettu myyntilupaa kolmelle koronarokotteelle. Kaikilla niistä on todettu samankaltaisia sivuvaikutuksia. 

Yhteensä rokotteita on marraskuun loppuun mennessä testattu lähes 100 000 ihmisellä. Rokotetuista alle kymmenen prosenttia on kokenut kipua pistoskohdassa, kuumetta, väsymystä ja pää- ja lihassärkyä. Oireet ovat menneet ohi muutamassa päivässä. Sairaalahoitoa vaativia tai pitkäkestoisia sivuvaikutuksia ei ole havaittu. 

Sivuvaikutukset ovat olleet hieman yleisempiä ruotsalaisen lääkeyhtiön Astra Zenecan rokotteella kuin kahdella muulla, eli Modernan sekä Biontechin ja Pfizerin rokotteilla. 

Koronarokotteilla havaitut haittavaikutukset ovat tyypillisiä, sanoo Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet

”Ne ovat merkki siitä, että immuunivaste käynnistyy.”

Rämetin mukaan on olennaista, että oireet ovat sellaisia, joiden kanssa rokotettava pärjää ja joita hän voi hoitaa esimerkiksi parasetamolilla.

Kaikille sivuvaikutuksia ei tule, mutta se ei tarkoita, ettei rokote tuottaisi suojaa virusta vastaan. Tutkimuksissa havaittiin myös, että sivuvaikutukset ovat lievempiä yli 55-vuotiailla kuin sitä nuoremmilla. 

 

Vaikka koronarokotteet on valmistettu pikavauhtia, lääkeviranomaiset ovat valvoneet kehitystä huolellisesti. Näin on varmistettu, ettei kehityksessä ole tingitty tutkimusvaiheista.

Rokotteita tutkitaan ihmisillä kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä osallistujat lasketaan kymmenissä, toisessa sadoissa ja kolmannessa kymmenissä tuhansissa. Kahdessa ensimmäisessä vaiheessa keskitytään erityisesti mahdollisten haittavaikutusten löytämiseen, kun taas kolmannessa mitataan rokotteen teho.

Kaikki kolme myyntilupaa hakenutta rokotetta ovat tällä hetkellä ihmistutkimuksen kolmannessa vaiheessa. Toistaiseksi rokotteiden tehosta ja haittavaikutuksista on siis julkaistu vasta ensimmäisen ja toisen vaiheen tulokset. Kolmannen vaiheen tuloksista yhtiöt ovat kertoneet pörssitiedotteissaan, koska laki vaatii pitämään sijoittajat ajan tasalla mahdollisista muutoksista sijoituskohteidensa liiketoiminnassa.

Haittavaikutukset on jaettu neljään asteeseen, joista ensimmäinen on mieto ja neljäs henkeä uhkaava. Tutkimuksissa on havaittu voimakkaimmillaan kolmannen asteen haittavaikutuksia. Ne ovat oireita, jotka aiheuttavat jopa levossa merkittävää epämukavuutta ja joita voi hoitaa tavallisella särkylääkkeellä.

Astra Zencan rokotetutkimus keskeytettiin 9. syyskuuta 2020, kun kokeeseen osallistuneella ihmisellä oli havaittu neurologisia oireita, jotka johtuivat tulehduksesta selkäytimessä. Oireiden ja rokotteen välillä ei kuitenkaan havaittu yhteyttä.

Rokotetutkimuskeskuksen Rämetin mukaan on tavallista, että jotkut koehenkilöistä sairastuvat, kun kymmeniätuhansia ihmisiä rokotetaan. 

”Aina joitain haittoja yhdistyy ajallisesti rokottamiseen, mutta ajallinen yhteys ei kuitenkaan tarkoita syy-seuraussuhdetta.”

 

Kaikki kolme valmistajaa ovat ilmoittaneet rokotteidensa tehoksi yli 90 prosenttia.

Vaikka kaikille rokotetuille ei muodostukaan immuunivastetta, rokotteiden on kuitenkin havaittu estävän vaikeimpia tautimuotoja. Näin rokotteista saatava hyöty olisi yhteiskunnan ja kansainvälisen liikkuvuuden avaaminen ja esimerkiksi riskiryhmien eristyksen purkaminen.  

Rämetin mukaan nyt jo on selvää, että koronarokotteiden tuoma hyöty on suurempi kuin haitta.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea valvoo lääkkeiden käyttöä Suomessa. Sen mukaan rokotteelle voidaan antaa myyntilupa, kun tutkimustulokset vahvistavat, että rokotteen hyödyt ovat suuremmat kuin haitat.

Suurin osa haittavaikutuksista ilmenee viimeistään kahden kuukauden kuluessa rokotuksen saamisesta. 

Myyntilupaa hakeneita rokotteita on jo annettu kymmenilletuhansille ihmisille. On siis erittäin epätodennäköistä, että yleisiä haittavaikutuksia ei huomattaisi ennen myyntiluvan myöntämistä.

 

Haittavaikutuksia, joita myyntilupaa edeltävissä rokotetutkimuksissa ei havaita, ei voida täysin sulkea pois, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek.

”Olisi väärin luvata ihmisille, ettei tästä koskaan tule mitään harvinaista haittaa. Jos on huono tuuri, niin saattaa tulla, mutta se on kuitenkin äärimmäisen epätodennäköistä. Elämä on riskejä täynnä. Ajammehan me autoillakin, vaikka tiedämme, että voimme päätyä liikenneonnettomuuteen.”

Suomalaisilla on vielä tuoreessa muistissa sikainfluenssaa vastaan vuosina 2009–2010 annettu Pandemrix-rokote. Kahden vuoden kuluessa rokotteen antamisesta 230 suomalaista sairastui narkolepsiaan. Selvisi, että sairauden todennäköisesti laukaisi perinnöllisen alttiuden ja rokotteen yhdistelmä. Nohynek huomauttaa, ettei tiedeyhteisö vieläkään ole yksimielinen siitä, aiheutuiko sairaus rokotteesta vai itse sikainfluenssaviruksesta. 

Jotta narkolepsia olisi kymmenen vuotta sitten huomattu, olisi Nohynekin mukaan pitänyt testata 300 000 ihmistä alueella, jonka ihmisillä on geneettinen alttius sairaudelle, sanoo  Käytännössä tällaisen haittavaikutuksen ennakoiminen ja sen tutkiminen on mahdotonta ennen myyntilupaa tehtävissä kliinisissä tutkimuksissa.

Sisältö