Kulkutaudeista kammottavin: Rutto piinasi Eurooppaa vuosisatoja – iski yhä uudelleen ja tappoi miljoonia

Lontoon 1660-luvun ruttoepidemiasta selvinneiden kokemukset muistuttavat suomalaisten tuntemuksia viime viikoilta.

epidemiat
Teksti
Lassi Lapintie
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Koronaviruspandemia on sotkenut maailmantalouden perinpohjaisesti, eikä loppu kaaokselle ole vielä näköpiirissä. Eri maihin eri aikaan iskevien epidemia-aaltojen pelätään vellovan maailmalla kuukausia ennen laumaimmuniteetin syntyä.

Keinoja pandemian hidastamiseen ja terveydenhuollon kapasiteetin kestämiseen ovat karanteenit ja liikkumisrajoitukset. Nykyajan eurooppalaiset saavat maistaa elämäntapaa, joka oli tuttu heidän esivanhemmilleen vuosisatojen ajan.

Tartuntataudit muokkasivat erityisesti keskiajan eurooppalaisen elämää vähintään yhtä paljon kuin katolinen kirkko ja kruunupäät. Kaikkien aikojen pandemia oli 1300-luvun puolivälissä iskenyt musta surma.

Tuossa pandemiassa Yersinia pestis -bakteerin aiheuttama rutto vei ainakin kolmanneksen eurooppalaisista hautaan. Tauti surmasi Euroopassa ja Aasiassa 75–200 miljoonaa ihmistä ja kutisti koko ihmiskuntaa noin neljänneksellä.

Rutto ei kuitenkaan tyytynyt muutaman vuoden nopeaan ja tappavaan tautiaaltoon, vaan asettui kodiksi Eurooppaan. Tappajabakteeri jäi Eurooppaan useiksi vuosisadoiksi ja puhkesi aina vaan uusina, pienempinä epidemioina.