Tutkimukset: Korvavalo ei vakuuta

Valkeen kirkasvalokuulokkeet eivät auta kaamosmasennuksen oireisiin.
Marko Hamilo
Tiede 30.11.2013 12:09

Valkee toi kaamosmasennuksen hoitoon tarkoitetun kirkasvalokuulokkeensa markkinoille vuonna 2010. Skepsis ry myönsi Valkeelle viime vuonna Huuhaa-palkinnon ”ansiokkaasta heikosti tutkitun terveystuotteen markkinoinnista”. Valkee on Skepsiksen mukaan ”lähtenyt markkinoimaan tuotettaan tehokkaana apuna terveyteen ennen kuin väitteiden tueksi on ollut tieteellisesti vakuuttavia tutkimuksia”.

Valkeen esittämä näyttö kirkasvalokuulokkeista kaamosmasennuksen hoidossa koostuu yhdestä fysiologisesta löydöksestä ja kahdesta hoitokokeesta.

Jotta valo korvan kautta annosteltuna voisi vaikuttaa vuorokausirytmiin ja mielialaan, täytyy ihmisen aivoissa olla silmän verkkokalvon solujen tapaan valolle herkkiä soluja. Tätä löydöstä ei kuitenkaan julkaistu tieteellisessä lehdessä. Valkeen sivuilla on linkki vain konferenssiposteriin.

Ensimmäinen kliininen näyttö oli 13 henkilön pilottitutkimus, jonka julkaisi spekulatiivisiin teorioihin erikoistunut Medical Hypothesis -lehti. Tutkimuksessa ei ollut vertailuryhmää. Oireiden vähentyminen oli helppo selittää lumevaikutuksella ja sillä, että tutkimus tehtiin lopputalvesta valon lisääntyessä.

 

Toisessa tutkimuksessa 89 vaikeasta kaamosmasennuksesta kärsivää henkilöä käytti Valkeeta kolmessa satunnaisesti jaetussa ryhmässä.

Ideana oli verrata 1, 4 ja 9 lumenin annoksia saaneiden ryhmien eroja. Jos eroja ilmenisi, olisi Valkeen terveysväittämä saanut tukea. Jos taas ei, olisi masennusoireiden lieventyminen selitettävissä plasebovaikutuksella.

Neljän viikon jälkeen 74–79 prosenttia koehenkilöistä ilmoitti kaamosmasennuksen oireiden vähintään puolittuneen. Eri ryhmien välillä ei kuitenkaan havaittu eroja, joten tulos puhui Valkeeta vastaan. Silti esimerkiksi HS uutisoi tutkimuksen kuin se olisi tukenut terveysväitteitä: ”Toisessa tutkimuksessa selvitettiin valon kirkkautta: yksi, neljä vai yhdeksän lumenia? Kaikki tehosivat.” Jutun otsikko oli: ”Kirkasvalokuulokkeissa on tehoa.”

Lisänäyttöä Valkeeta vastaan toi äskettäin Baselin yliopiston tutkijoiden Chronobiology International -lehdessä julkaistu tutkimus. Siinä verrattiin silmin nähtävää kirkasvaloa, korvavaloa ja lumekorvavaloa.

Silmin nähtävä kirkasvalo vaimensi pimeähormoni melatoniinin pitoisuuden nousua, sitä vastoin korvavalo ja lume eivät tuottaneet fysiologisia vaikutuksia. Koettuun vireyteen vaikutti samoin vain nähty valo.

Valkeen tiede- ja tutkimusasioiden yhteysjohtaja Melanie Rüger kirjoitti blogissaan, että olisi olemassa melatoniinille vaihtoehtoinen reitti, jolla valon piristävää vaikutusta voidaan välittää.

Turun yliopiston psykiatrian­ professori Jyrki Korkeila ei pidä selitystä uskottavana. ”Sveitsiläistutkimus ei anna aihetta isommalle toivolle.”