Vanha viruslääke uudeksi avuksi

Uuden koronaviruslääkkeen luominen on hidasta, joten ratkaisua etsitään jo olemassa olevista hoidoista. Lupaavin on vuosia sitten kehitetty kokeellinen remdesivir-lääke.

tiede 25.03.2020 15:38
Milka Valtanen
Viruslääkkeiden vaikutus perustuu siihen, että ne estävät viruksen lisääntymisen soluissa.
Viruslääkkeiden vaikutus perustuu siihen, että ne estävät viruksen lisääntymisen soluissa. © grafiikka Hannu Kyyriäinen

Kansainvälinen tiedeyhteisö ponnistelee löytääkseen lääkkeen virukseen, josta ei vielä tammikuun alussa tiedetty mitään. 

Uuteen koronavirukseen ei ole rokotetta tai muuta hoitoa. Kokonaan uuden lääkkeen kehittäminen on hyvin hidasta. Helsingin yliopiston farmakologian professorin Raimo Tuomisen mukaan se kestää yleensä vähintään kymmenen vuotta.

Siksi tutkijat keskittyvät etsimään ratkaisua jo olemassaolevista hoidoista. Viranomaisten hyväksymälle lääkkeelle ei tarvitsisi välttämättä tehdä vuosia kestäviä turvallisuustutkimuksia.

”Mutta kyllä siinä täytyy olla aika paljon onnea matkassa, että tehokas lääke löytyy jo käytössä olevien joukosta.”

Virus etenee niin nopeasti, että lääkärit kokeilevat nyt lähes mitä tahansa.

Sadat tutkijat, lääkeyhtiöt, laboratoriot ja maailman tehokkain supertietokone ovat etsineet tunnettujen kemiallisten yhdisteiden joukosta sellaisia, jotka voisivat tehota koronavirukseen.

Ratkaisua on haettu hampaasta otetuista kantasoluista ja jopa sikiövaurioita aiheuttaneesta talidomidi-pahoinvointilääkkeestä.

Tutkimusryhmä Kalifornian yliopistosta etsii lääkkeitä, jotka voisivat suojata solujen proteiineja virukselta. Ryhmä on löytänyt jo löytänyt lähes 70 lupaavaa lääkettä tai kokeellista yhdistettä. Niistä 24 on Yhdysvaltain lääkeviraston hyväksymiä.

Joukossa on muun muassa diabeteksen ja skitsofrenian hoitoon tarkoitettuja aineita.

Remdesiviriä on alettu pitää hopealuotina koronavirukseen.

Toistaiseksi lupaavimmalta vaikuttaa kymmenen vuotta sitten kehitetty kokeellinen remdesivir-viruslääke. 

Eläinkokeissa huomattiin, että se pystyi pysäyttämään sars- ja mers-viruksia. Virukset eivät kuitenkaan aiheuttaneet maailmanlaajuista kriisiä, joten remdesiviriä tutkiva lääkeyhtiö Gilead keskittyi kehittämään yhdistettä ebolalääkkeeksi. 

Alkuun remdesivir herättikin suuria odotuksia ebolan hoidossa. Vuonna 2019 julkaistu laaja tutkimus kuitenkin paljasti, ettei yhdiste ollut läheskään yhtä tehokas kuin kaksi muuta lääkettä. 

Nyt remdesiviriä on alettu pitää eräänlaisena hopealuotina koronavirukseen, sillä helmikuun lopussa yksi amerikkalaispotilas toipui lääkettä saatuaan nopeasti.

Joissakin laboratoriokokeissa on selvinnyt, että yhdiste voi toimia koronavirusta ehkäisevästi tai pysäyttää taudin sen alkuvaiheessa. Yhden tutkimusryhmän mukaan remdesivir voisi jopa hävittää koronaviruksen solusta.

Lääkkeen tehoa on selvitetty Kiinassa helmikuun alusta lähtien kahdessa laajassa tutkimuksessa. Myös amerikkalaissairaalat ovat alkaneet testata sitä kaksoissokkokokeella: osalle potilaista annetaan viruslääkettä ja osalle lumelääkettä. Lisäksi Yhdysvaltain puolustusvoimat jakaa lääkettä sotilaille ja siviilityöntekijöilleen omassa tutkimuksessaan. 

Ensimmäiset laajat tutkimukset lääkkeen tehosta valmistuvat kuitenkin vasta huhtikuussa. 

 

Remdesivir on mukana myös Maailman terveysjärjestö WHO:n aloittamassa kansainvälisessä tutkimushankkeessa

Solidarity-tutkimukseen on ilmoittautunut kymmenen valtiota. Argentiina, Bahrain, Kanada, Ranska, Iran, Norja, Etelä-Afrikka, Espanja, Sveitsi ja Thaimaa tutkivat, vähentääkö mikään lääke kuolleisuutta, potilaiden sairaalassaoloaikaa tai tehohoidon tarvetta. 

Tutkimus keskittyy neljään viruslääkkeeseen tai niiden yhdistelmään: remdesiviriin, malarialääke klorokiiniin ja kahteen viruslääkeyhdistelmään, joilla hoidetaan HI-virusta. 







Virukset lisääntyvät ujuttamalla geenejään solujen sisään. Solu alkaa valmistaa virusproteiineja, jotka tarttuvat solun proteiineihin ja synnyttävät uusia viruksia.

Viruslääkkeiden vaikutus perustuu siihen, että ne estävät viruksen lisääntymisen soluissa.

”Huippuesimerkki siitä, miten tehokkaita viruslääkkeet voivat olla, on ihmisen immuunikatovirus HIV”, Tuominen sanoo.

”Se oli 20 vuotta sitten tappava sairaus, nyt lääkehoitoa vaativa virustauti, johon ei kuole.”

HI-virusta hoidetaan kahden viruslääkkeen, lopinavirin ja ritonavirin yhdistelmällä. Saman yhdistelmän tehoa on testattu myös koronavirukseen.

Viruslääkkeen teho yhteen virukseen ei kuitenkaan takaa, että se toimisi toiseen. Riippuu viruksesta, miten se tarttuu soluun ja pääsee sen sisään. Pelkästään influenssavirukset poikkeavat toisistaan niin paljon, ettei yhteen kantaan kehitetty rokote välttämättä tehoa toiseen.

Keskiviikkona 16. maaliskuuta kiinalainen tutkimusryhmä julkaisi tuloksensa HIV-lääkkeen käytöstä 199 koronaviruspotilaiden hoidossa. Puolet potilaista oli saanut 14 päivän ajan standardihoitoa, puolille annettiin sen lisäksi HIV-viruslääkkeitä.

Standardihoitoon kuuluu keuhkokuumeen hoitoa, tarvittaessa lisähappea ja muita lääkkeitä, joilla potilaiden tilaa pidetään vakaana.

Lopinavir ja ritonavir eivät lyhentäneet sairautta tai ehkäisseet kuolemaa.

 

Sen sijaan muista lääkkeistä on saatu rohkaisevampia tuloksia.

Laboratoriokokeissa on huomattu, että esimerkiksi malarialääkkeenä käytetyt klorokiini ja hydroksiklorokiini saattavat estää koronaviruksen tunkeutumisen ihmisen soluihin.

Klorokiinin etu on, että se on hyväksytty lääkekäyttöön ja todettu turvalliseksi. Lisäksi sen valmistaminen on edullista.

”Jos voidaan osoittaa, että klorokiinilla on tehoa koronaviruksen hoidossa, se voidaan ottaa käyttöön pian, mahdollisesti jo tänä vuonna”, Tuominen sanoo.

”Klorokiinia ja hydroksiklorokiinia on käytetty kohta 50 vuotta. Niillä on hoidettu satoja miljoonia malariapotilaita ja hydroksiklorokiinilla myös reumapotilaita.”

 

Yhdysvalloissa koronaviruksen hoitoon on alettu kokeilla verenpainelääkettä. Tutkijat uskovat, että korkeaan verenpaineeseen kehitetty losartan-lääke voisi estää lievien koronavirusoireiden muuttumisen vakavaksi. Yhdiste estää virusta tunkeutumasta soluihin. 

Vakavasti sairaiden koronaviruspotilaiden hoitoon taas on kokeiltu reumalääkkeenä käytettävää tosilitsumabia. Lääke estää valkosolujen tuottaman, tulehdusta edistävän aineen vaikutusta elimistössä. 

Sen toivotaan hillitsemään koronaviruksen aiheuttamia immuunijärjestelmän ylireaktioita. Tosilitsumabin tehoa selvitetään Kiinassa 188 potilaan tutkimuksessa, joka jatkuu toukokuuhun. 

Kiinassa koronaviruspotilaisiin on kokeiltu Japanissa kehitettyä influenssalääkettä

Favipiravir-valmistetta annettiin 340 potilaalle Wuhanissa ja Shenzenissä. Heidän koronavirustestinsä muuttuivat negatiiviseksi neljässä päivässä positiivisen tuloksen saamisesta. Ne, jotka eivät saaneet lääkettä, saivat negatiivisen tuloksen vasta keskimäärin 11 päivän jälkeen.

Japanissa lääkärit käyttävät favipiravir-lääkettä potilailla, joilla on lieviä koronaviruksen oireita. Maan terveysministeriön mukaan lääke ei ole kovin tehokas vakavista oireista kärsivillä: se toimii vain silloin, kun virus ei ole ehtinyt monistua.

Sisältö